Kaarina-lehti uutisoi viime viikolla Kaarinan ympäristölautakunnan päättäneen valittaa hallinto-oikeuteen siitä, että avi antoi jälkikäteen luvan Hepojoen sivu-uoman putkittamiselle ja maantäytölle. Artikkelissa siteerattiin putkituksia vastustanutta Hannu Rautasta (vihr.), jonka mukaan ”kun avi hyväksyi jälkikäteen täytön ja jätti selvittämättä paikalle tuodun maa-aineksen, muodostuu ennakkopäätös, jonka seurauksena jokiuomia voi omavaltaisesti täyttää”.
Kaarina-lehteen otti yhteyttä alueen maanomistaja, joka kummastelee kaupunginhallituksen varapuheenjohtajan väitettä. Kyseiset maa-ainekset on tutkittu eikä niissä ole havaittu vikaa. Kaarina-lehti esimerkiksi kirjoitti niistä tammikuussa 2018 otsikolla ”Luvaton läjitys Hepojoella ei ollut luvatonta eikä läjitystä”.
Tiedot näistä tutkimuksista ovat pyörineet mukana päätöksenteossa, kun sivu-uoman putkittamista on käsitelty, viimeksi elokuussa kaupunginhallituksessa.
Maanomistaja miettii, voisiko taustalla olla sekaannus siitä, että alueelle tuotiin myös luvatta useita jätekuormia. Maanomistajana hän joutui ne siivoamaan. Hän kertoo saaneensa rikollisen toiminnan lopulta kuriin kameravalvonnalla.
Hän kommentoi myös, että tuskin kukaan ottaa tahallaan niin isoa taloudellista riskiä, että lähtisi tekemään luvatta kalliita maantäyttöjä ja putkituksia, siinä toivossa, että avilta jälkikäteen saisi luvan. Jos lupaa ei heltiäkään, joutuu maksamaan turhan työn lisäksi kalliit ennallistamiset.
– Minun virheeni oli, että tulkitsin väärin säädöksiä. Jos olisin tiennyt, että lupa tarvitaan, olisin ehdottomasti hakenut, hän toteaa.
Hän muistuttaa myös, että määrittelyjen mukaan kyseessä ei ole jokiuoma vaan noro.
