Kaarinan, Paraisten ja Turun kodeissa näkyy ja kuuluu joulun tienoilla musikaalinen joulupukki ja pukin kaverina Löytäjätonttu. Kaarina-lehti kysyi pukilta ja tontulta, miltä kiltteystilanne tällä hetkellä näyttää.
Joulupukki ja Löytäjätonttu, onko Kaarinassa kilttejä lapsia? Entä aikuisia?
– Kaarina on kiltti kaupunki, ja siksi Kaarinassa asuu paljon kilttejä lapsia ja nuoria!
Aika moni aikuinen on ihan kiltti. Eivät kyllä ihan kaikki. Joskus aikuisen on vaikea olla aikuinen, ja sekös aiheuttaa tuhmuuslistalle tonttujen merkintöjä. Yleensä asia johtuu siitä, että hänen ei ole annettu olla lapsi, silloin kun aikuinen itse oli lapsi. Tästä voi aikuinen kyllä kiltistyä ihan vaan hoksaamalla, että asia on näin. Moni aikuinen on päättänytkin tämän jälkeen ryhtyä kiltiksi. Ja se saa Joulupukin sydämen läikähtämään.
Yleensä lapset ja nuoret matkivat aikuisia. Että nyt sitten vaan kaikki kiltteilemään!
Mikä on ollut kilteintä,
mitä tontut ovat Kaarinassa havainneet?
– Aikuiset ja lapset ja nuoret ovat tehneet yhdessä asioita, esimerkiksi pihatalkoita kotipihalla tai kylä- tai asukasporukalla. On pidetty rannanputsaustalkoita ja tienvarsien putsaustalkoita. Tontut ovat tänä vuonna merkinneet kiltteyslistaan paljon tämänkaltaisia merkintöjä.
Yhdessä tekeminen ja läsnäolo yhteisissä ja ihan tavallisissa elämän asioissa saavat joulumuorinkin tirauttamaan onnen itkun.
Mikä on pukin
lempi-joululaulu?
– Pukin lempilaulu on Joulu on taas, joulu on taas, kattilat täynnä puuroo. Nyt sitä saa, nyt sitä saa, vatsansa täyteen puuroo. Tämä siksi, että joulupukki rakastaa muorin lisäksi riisipuuroa!
Entä tontun?
– Löytäjätontun lempilaulu on Nisse-polkka: Kas, nythän on joulu, ja nythän on joulu, ja nythän on joulu taas / Ja metsän pikkuväki juhlii kun on rauha maas / Ja valmiina riihellä tonttujen keittämä joulupuuro on / Ja kaikki saapuu piiloistansa joulun viettohon / Hupsis tupsis huppeli rupsis, ne piirissä pyörivät, puppeli jupsis / Puuroa täynnä on saavit ja kiulut, tanssihin tahtia antaa viulut.
Löytäjätontulla tulee laulusta aina mieleen oma lapsuus, kun hän mielessään näki, miten koko metsän väki, sen eläimet ja kotieläimetkin kokoontuivat joulun viettoon tonttujen kanssa metsän isoimman kuusen ympärille syömään, nauramaan, laulamaan ja tanssimaan porukalla. Löytäjätonttu piirsi pienenä näistä tapahtumista kuvia joulukortteihin.
Mitä joululaulua on tullut kuultua jo liikaakin?
– Eipä sellaista ole. Joululauluja tarvitaan monen sorttista erilaisille ihmisille ja erilaisiin tilanteisiin.
Millaisia kommelluksia on sattunut, kun pukki ja tonttu ovat käyneet kodeissa?
– Munakello on pärähtänyt Joulupukin isossa taskussa kesken lahjojenjakoseremonian. Joulupukki on näemmä niin kova tarinamies, että Löytäjätonttu on välillä sujauttanut munakellon pukin taskuun, jotta saadaan kaikki jouluaaton hommat jiiriin aikataulussa.
Milloin viimeistään on
pyydettävä pukkia käymään aattona kotona?
– Mieluusti mahdollisimman pian. Elikkäs heti! Toki voi tiedustella jouluaattoon asti, löytyykö kolo joulutervehdykselle. Pukilla ja Löytäjätontulla on hyvä Korvatunturin porukka tukenaan. Toivotaan, että aputontut ja ylitontut riittävät jokaiseen kotiin.
Jos meidät haluaa kylään, kannattaa kysäistä Ykkösryhmän kiertueteatterilta.
Näin koronajouluna Joulupukki ja Löytäjätonttu vierailevat ihan mielellään kotien pihamaalla, terassilla tai oven pielessä jakamassa joulutervehdykset. Siinä voidaan helposti myös lurauttaa toivejoululaulut koko perheen kanssa.
Valmistamme muuten myös laululahjoja eli räätälöityjä biisejä, joita voi antaa lahjaksi.
Mitä teette kesällä?
– Joulupukki huilaa kesällä ja onkii ahvenia joulumuorin kalakeittoon. Joulupukki ja joulumuori ovat myös kovia tekemään myös koivu- ja katajavihtoja. Kumpainenkin rakastaa savusaunaa. Niinpä he saunovat melkein joka ilta ja lukevat ääneen lasten kirjeitä ja toiveita.
Aika moni lapsi ja nuori kertoo myös lahjatoiveiden lisäksi siitä, minkälaista maailmaa he toivovat nyt ja tulevaisuudessa.
Löytäjätonttu rakastaa uimista tunturipuroissa ja meressä, aina kun liikkuu täällä rannikoilla ja saaristossa. Tontut alkavat suunnitella tulevan joulun reittejä ja kiltteyslistan perusteita. Puolet tontuista työskentelee Korvatunturin pajalla valmistamassa joululahjoja. Toiset puolet ovat kiltteyslistan parissa ja kiltteys-väijynnöissä ympäri Suomea seuraamassa lasten ja aikuistenkin touhuja läpi vuoden.
