Valkeavuoren koulun parakkien luona käy vilske. Alakoululaiset kiipeävät ja liukuvat pitkin lumivuoria ja valloittavat lumikasoja toisiltaan. Kasvomaskeja ei näy, eikä kuuluisikaan, sillä pihalla ei sillä hetkellä ole kuudesluokkalaisia tai sitä vanhempia oppilaita.
Hetken kuluttua 6C-luokka tulee luistelemasta. Niko Ståhlberg, Jaakko Nurmi, Roosa Mäki ja Olivia Leskinen käyvät hakemassa sisältä puhtaat kasvomaskit ja ilmaantuvat sitten pihalle vaihtamaan muutaman sanan toimittajan kanssa.
– Nyt kasvomaskit alkavat tuntua jo normaalilta, Niko kommentoi muutaman päivän kokemuksensa perusteella, ja muilta tulee samantapaisia kommentteja.
– Silmälasit tosin huurustuvat, kommentoi silmälaseja käyttävä Roosa toimittajalle, joka yrittää kurkistella häntä omien suhmuisten lasiensa läpi.
Lisäksi muutamalla heistä oli päivän päätteeksi ollut päänsärkyä.
”Tästä oli jo kyselty”
Kaarinan peruskouluissa kasvomaskit ilmestyivät kuudesluokkalaisten kasvoille viikko sitten keskiviikkona, sen jälkeen, kun niitä ryhdyttiin suosittelemaan koronaepidemian vuoksi yli 12-vuotiaille.
6C:n luokanopettaja Veli-Matti Hanhela sekä Kaarinan johtava rehtori Emmi Virtanen antavat samantapaista viestiä kuin Niko, Jaakko, Roosa ja Olivia. Virtanen kertoo Kaarinan koulujen pääasiallisena kokemuksena olevan, että maskisuositus on tänä talvena otettu hyvin oppilaiden keskuudessa vastaan.
– Ylipäätään nyt ollaan vaiheessa, jossa kasvomaskien käyttö tuntuu tavalliselta. Moni on esimerkiksi harrastuksissa jo tottunut käyttämään niitä, Virtanen kertoo.
Hanhela kertoo, että hänen luokkansa oli jo syksystä asti kysellyt, milloin maskeja ryhdytään käyttämään.
Niko, Jaakko, Roosa ja Olivia olivat käyttäneet aiemmin maskeja kaupassa, lääkärissä, isovanhempia tavatessa ja TPS:n katsomossa.
Roskaantumista
On pohdittu, onko maskeista enemmän haittaa kuin hyötyä, jos nuoriso huomaamattaan koskettelee uutta häiriötekijää kasvoillaan ja samalla siirtää mahdollista virusta omille kasvoilleen tai omilta kasvoiltaan käsiin.
– No kyllähän tässä totuttautumisvaiheessa koskettelua on, samalla tavalla kuin jos saa silmälasit, niitä asettelee ja nostelee ja laittelee jatkuvasti. Täytyy antaa aikaa ensin tottua. Ja itsekin puin ekalla kerrallani maskin väärin päin ja laitoin nenänmuotoilumetallin leuan alle, Hanhela naurahtaa.
– Luokassa katsoimme maskien pukemisesta THL:n videon, joten ainakin teoriassa oppilaat tietävät, miten maskeja käytetään.
Niko, Jaakko, Roosa ja Olivia kokivat, että maskeja oli ollut ihan helppo käyttää. Tosin osa oppilaista pelleilee maskeillaan.
– Ja käytettyjä maskeja lojuu maassa kaikkialla koulussa ja ulkona, he harmittelevat.
He kaipaisivat maskeille isompia roskakoreja, jotta niitä ei alkaisi putoilla ja levitä ympäristöön, kun kori täyttyy.
Hinta 4000 euroa viikolta
Kaarina kustantaa oppilaille kolme kertakäyttömaskia päivässä.
– Jos aivastaa tai maski muutoin likaantuu, toki tarvittaessa niitä saa enemmänkin. Koulussa saa myös käyttää omia maskeja, jos haluaa, Emmi Virtanen toteaa.
Kaupunki maksaa päivittäin maskit noin 500 henkilökunnan jäsenelle ja 1600 oppilaalle. Käytännössä joka arkipäivä Kaarina jakaa peruskouluissa 6300 maskia.
Kaarinan johtava lääkäri Antti Sandén kertoo, että peruskoulun maskeista syntyy kustannuksia 4000 euroa viikossa.
– Se on tietenkin täysin ylimääräinen meno normaalitilanteeseen verrattuna. Toisaalta hinta on pieni verrattuna esimerkiksi koronatestaamiseen, joka maksaa nykyisellään Kaarinassa noin 30 000 euroa viikossa, Sandén toteaa.
Koulussa ei ole pakko pitää maskeja, vaan nuorison maskinkäytöstä päättävät huoltajat. Osalla oppilaista esimerkiksi astma estää käyttämästä hengityssuojaimia.
