Hallinto-oikeuden mukaan sekä luonnon, arkeologisen perinnön että maiseman selvitykset olivat riittäviä osayleiskaavatasolla. Osayleiskaava on vain yleispiirteinen suunnitelma maankäyttöön, ja tarkempia selvityksiä tarvitaan vasta asemakaavoituksessa.
Ylipäätään aluetta on tarkoitus rakentaa pitkän ajan kuluessa ja osissa, ja täydentäviä selvityksiä tullaan joka tapauksessa tarvitsemaan. Alueelle ei myöskään osoitettu juurikaan uusia alueita rakentamiseen, vaan rakennustehokkuutta nostettiin jo aiemmin rakentamiseen osoitetuilla alueilla.
Yhdistys oli pitänyt osayleiskaavan tietopohjaa epätasaisena ja keskeneräisenä. Esimerkiksi erityissuojeltavia lajeja puuttui inventoinneista ja hulevesiä voitaisiin osayleiskaavassa laskea Natura-alueelle.
Kaarinan kaupunginvaltuusto hyväksyi osayleiskaavan marraskuussa 2018, mutta se ei päässyt voimaan oikeusvalituksen vuoksi. Viimeistä sanaa ei nytkään vielä sanottu, sillä Turun hallinto-oikeuden päätökseen voi hakea muutosta valittamalla, mikäli korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan.
Luonnonsuojeluyhdistyksen varapuheenjohtaja Jouni Pusa kuitenkin kertoo, että yhdistys ei aio viedä asiaa enää korkeimpaan hallinto-oikeuteen, vaikka ratkaisu pettymys olikin.
– Jatkossa on tärkeää seurata alueen asemakaavoitusta ja pitää huoli siitä, että tarkemmat luonto- ja muut selvitykset tehdään, hän toteaa.
– Henkilökohtaisena mielipiteenäni on, että Lemunniemi kuuluu niihin alueisiin Kaarinassa, jonne massiivista rakentamista ei pitäisi osoittaa. Uusien asuinalueiden kaavoittaminen tarkoittaa lähes poikkeuksetta luonnon paikallista köyhtymistä ja metsään rakennettaessa hiilinielujen katoamista.
Kaava-alueen pinta-ala on 613 hehtaaria.
