Koulurakentamisen suunnittelusta vastaavat usein arkkitehtien lisäksi kunnan päättäjät, ja lopullisia päätöksiä tekevät usein henkilöt, jotka eivät tiloissa itse työskentele. Rehtoreita, opettajia ja muita kouluyhteisössä työskenteleviä toki ’kuullaan’ koulurakentamisen suunnitteluvaiheessa, mutta tämä ei tarkoita sitä, että he aidosti tulevat kuulluiksi.
Kaarinassa on ollut oma oppimisympäristöasiantuntija, joka on huolehtinut juuri käyttäjien näkökulman ja käytännön tarpeiden yhteensovittamisesta suunnitteluvaiheessa. Nyt kesken kouluprojektien häntä ei enää valtuuston mielestä tarvitakaan.
Huonon suunnittelun vuoksi uudet tilat ovat useassa koulussa osoittautuneet meluisiksi, näkösuojia ei ole, turvallisuusnäkökulmia ei ole huomioitu ja tavallisista luokkatiloista on huutava pula. Korona on tuonut lisäksi täysin uuden ongelman avoimiin tiloihin, kun oppilaiden eristäminen luokittain ei onnistukaan. Jälkeenpäin tehtävät korjaukset ja lisäseinien rakentamiset nostavat kustannukset moninkertaisiksi. Kaikki tämä olisi voitu välttää huolellisemmalla suunnittelulla ja käyttäjien näkemykset huomioiden.
Toivoisin, että rakentamispäätöksiä tehtäessä voitaisiin luottaa lasten ja nuorten kanssa oppilaitoksissa työskentelevien ammattilaisten näkemyksiin ja kokemuksiin siitä, mikä kouluyhteisön kannalta on toimivin ratkaisu. Opetuksen ja oppimisympäristöjen kehittäminen ja ajan mukana muuttuminen on tarpeen, mutta perustelut päätöksenteolle tulee olla ja niiden on pohjattava faktaan eikä mielikuviin.
Essi Hiltunen
Aineenopettaja,
kuntavaaliehdokas (sd.)
