Navetasta tuli studio: Piikkiössä valmistuu vitamiinimainoksia, taideinstallaatioita ja animaatioita

0
Jani Lehdon Böhle Studios on erikoistunut työskentelemään äänten parissa.

Piikkiöön kesällä 2020 valmistunut Böhle Studios äänittää sekä mainoksia että taidetta. Ensimmäisenä työnä uudesta studiosta valmistui ääniraita interaktiiviseen taideinstallaatioon, joka oli elokuussa esillä Helsingin keskustakirjasto Oodissa. Parhaillaan televisiossa pyörii Piikkiössä äänitettyjä vitamiinimainoksia.

Audiovisuaalisen viestinnän ammattilainen Jani Lehto perusti ensimmäisen yrityksensä Turun Aurakadulle korttelin päähän Kauppatorista vuonna 2002.

– Silloin Aurakadulla oli useita mainostoimistoja, joten sijainti oli hyvä. Ihmiset pääsivät nopeasti naapuritaloista tekemään vaikka radiomainosta. Studio näytti aika samalta kuin nykyinenkin – paitsi että se oli matalassa kellarissa, jossa oli huono ilma, Lehto kertoo.

Koti ja työ samassa pihapiirissä

Kaupungissa koko elämänsä asunut Lehto sai viisi vuotta sitten kipinän maaseutuasumisesta.

– Avopuolisoni on myös luovan alan tekijä. Turussa maksoimme oman asuntomme kulut, ja lisäksi molempien työtiloista vielä erikseen. Lähdimme etsimään maaseudulta tilaa, jossa meistä kumpikin voisi työskennellä kodin yhteydessä.

Lehdon puoliso Elli Vuorinen työskentelee animaatioiden parissa.

Uusi koti löytyi Piikkiöstä, vanhasta maatilakeskuksesta, hiljaisesta ja rauhallisesta ympäristöstä.

– Studion olen rakentanut vanhaan navettaan, joka on rakennettu alun perin 1940-luvulla lehmiä varten. Sitten 1960-luvulla sitä on laajennettu maatalouskoneille, ja 2020-luvun remontti teki tilaa kulttuuriyrittäjyydelle. On ekologisessakin mielessä mahtavaa, että vanhoja rakennuksia pystytään hyödyntämään uuteen käyttötarkoitukseen, Lehto kommentoi.

Parasta uudessa studiossa on kuitenkin se, että se on kodin kanssa samassa pihapiirissä.

– Ennen piti usein odotella töissä, että asiakas hyväksyy jonkin työn ennen kuin pystyi jatkamaan. Nyt voin mennä odotellessa vaikka hakkaamaan halkoja tai ajamaan nurmikkoa. Vastaavasti jos asiakas päättää illalla, että haluaa jonkin pienen muutoksen, voin kipaista studiolle tekemään sen. Tämä on sata kertaa joustavampi tapa toimia yrittäjänä, kehuu Lehto.

Uusia ääniä etsitään

Böhle Studios valmistui kesäkuussa 2020.

– Äänieristettyjen tilojen rakentaminen on aika mutkikasta, ja kaikki on tehty itse alusta loppuun. Sähkötyöt toki piti tilata ulkopuolelta.

Jani Lehto sai studionsa rakentamiseen investointituen Leader Varsin Hyvältä.

– Olin kyllä kuullut maaseuturahoituksesta ennenkin, mutta minulla oli sellainen käsitys, että sen hakeminen on jotenkin hankalaa ja byrokraattista. Sitten näin Varsin Hyvän esittelypisteen Piikkiö Päivillä ja sain sieltä niin hyvää neuvontaa, ettei hakemisessa lopulta ollutkaan mitään hankalaa.

16 000 euron investointiin myönnettiin lopulta 20 prosentin tuki.

Uuden studion myötä yrityksen liikevaihto on lähtenyt huomattavaan kasvuun.

Lisäksi investoinnilla saattaa hyvinkin olla myös työllistävä vaikutus Varsinais-Suomen maaseudulle. Tällä hetkellä lähes kaikki Lehdon ääninäyttelijät tulevat Helsingistä, mutta haussa on jatkuvasti uusia ääniä tv- ja radiomainoksiin. Lisäksi hänellä on neuvottelut käynnissä lasten tv-sarjan äänistä.

– Tällä alalla on nyt hyvät kasvunäkymät. Esimerkiksi podcastien ja äänikirjojen suosio on kovassa kasvussa, ja tv-sarjoja dubataan koko ajan enemmän, joten puhetta tarvitaan. Saa olla yhteydessä, jos ala kiinnostaa, hän vinkkaa.

Kulttuurityö sujuu etänä

Vaikka Jani Lehdon työkalenteri on tällä hetkellä melko täynnä mainostöitä, hän ajattelee itseään ennen kaikkea kulttuuriyrittäjänä.

– Olen halunnut tehdä musiikkia omista taiteellisista lähtökohdistani. Olen tehnyt ääniä videotaiteilijoille ja lyhytelokuviin. Ensisijaisesti myyn osaamistani äänessä ja musiikissa, hän määrittelee.

Maaseutu on Lehdon mielestä oiva paikka nykyajan kulttuuriyrittäjälle.

– Esimerkiksi Oodin taideinstallaatio tehtiin niin, ettei taiteilija käynyt täällä kertaakaan. Kulttuurialalla moni työ hoituu nykyisin helposti etäyhteyksillä. On mahtavaa asua täällä kaikessa rauhassa sen sijaan, että tunkisi joka aamu kehätielle.

On maaseudussa kuitenkin kehitettävääkin.

– Parempi joukkoliikenne helpottaisi sekä asumista että yrittämistä täällä. Jos maaseudun haluaa pitää elinvoimaisena, sitä pitää ajatella viihtyisänä elinympäristönä eikä pelkästään vaikka ruuantuotanto- tai yritysalueena. Eihän kukaan tule maaseudulle yrittämään, jos ei voi tulla samalla tänne asumaan.

Janica Vilen
Artikkelin kirjoittaja on haloomaaseutu-hankkeen viestintäkoordinaattori.

Yhdistyksille tukea harrastuksiin Varsin Hyvä ry:ltä

Turun seudulla toimiva Leader Varsin Hyvä ry on rahoittanut vuosina 2014–2020 jäsenkuntiensa erilaisia hankkeita ja yrityksiä yhteensä 3,45 miljoonaa eurolla.

EU:n ja valtion lisäksi noin puolet rahoituksesta tulee paikallisilta toimijoilta. Käytännössä omarahoitusosuus voi olla osittain tai jopa kokonaan vapaaehtoistyötä.

Talkootyön arvo on 15 e / h /henkilö tai 45 € / h / konetyö, kertoo hankeneuvoja Eeva Mettälä-Willberg.

Kokonaisuudessaan Varsinais-Suomen Leader-hankkeissa tehtiin kuluneella ohjelmakaudella yli 100 000 tuntia vapaaehtoistyötä. Leader-projekteissa ahkeroineiden vapaaehtoisten työpanos on tavallaan tuonut Varsinais-Suomeen 1,56 miljoonaa euroa.

Kaarinassa on tuettu esimerkiksi Kuusiston linnanraunioiden musiikkiteatteritoimintaa ja Johannes-Seuran Johanneksen naisen kansallispuvun valmistamista.

Yhteensä Kaarinaan saatiin hanketukia 223 477 euroa, yritystukia vajaat 57 000 euroa. Suurin yksittäinen yritystuki oli Rataspanimo Oy:n saama 23 000 euron tuki.

Tuorein Varsin Hyvän teemahanke on Hobbyleader, jonka tavoitteena on kehittää maaseudun asukkaiden harrastusmahdollisuuksia. Tuki on yhdistysten haettavana 18.4 asti, ja yksittäisen toimenpiteen kokonaiskustannusarvion tulee olla 1000–5000 euroa. Näille toimenpiteille on mahdollista myöntää jopa 75% tuki. Omarahoitusosuus voi koostua talkootyöstä.

Varsin Hyvä ry:n toimialueena on Lieto, Paimio, Sauvo, Rusko, Masku, Nousiainen, Taivassalo sekä maaseutumaiset alueet Kaarinan, Turun, Raision ja Naantalin alueilla. Päätökset rahoitettavista kohteista tekevät alueelliset Leader-ryhmien hallitukset, jotka koostuvat paikallisista ihmisistä.

Taina Tukia