Sen verran saan irti, että Kaarina on selvinnyt lumimyräköistä vähintään keskinkertaisesti. Kunnossapidossa ei haluta eritellä, missä päin Kaarinaa on ollut eniten ongelmia. On siis luotettava omiin havaintoihin.
Ajoin torstaina lumipyryn alkaessa Kaarinan keskustasta Littoisiin ja takaisin. Risteyksissä oli paikoin niin paljon pehmeää lunta, että auto meinasi jäädä kiinni sohjoon. Itse asiassa näin kävikin edelläni ajavalla autolle Lautakunnankadun ja Hovirinnantien risteyksessä.
Noppakadulla Littoisissa ei meinannut erottaa ajorataa kinoksista. ”Lunta tulee, mutta urakoitsijat ovat vielä kesäterässä”, kuului ohikulkijan palaute.
110-tiellä Keskurin kohdalla henkilöauton kuljettaja oli suistunut tieltä ajoratojen väliin. 110-tien ja Kurkelantien välinen ramppi oli pelottavan pahassa kunnossa. Oli pakko painaa kaasua, koska muuten olisi matka tyssännyt siihen.
Puolen tunnin ajomatkan aikana näin kuitenkin ainakin neljä aura-autoa. Vaikka kaikki kadut eivät olleet priimakunnossa, niin jossakin aurattiin koko ajan. Ei käy kateeksi urakoitsijoita lumisateella. Lunta tulee tupaan, vaikka auraisi kellon ympäri. On hyvä, että kansalaiset ovat valppaina, mutta näillä keleillä tarvitaan myös vähän ymmärrystä.
Keskimäärin Kaarinassa näyttäisi olevan kadut ja tiet paremmassa tikissä kuin naapurissa Turussa, joka on saanut aurauksestaan paljon pyyhkeitä.
”Se on totta. Sen voit kyllä laittaa lehteen”, tiemestarin sijainenkin lämpenee.
Heinimaija Hirvonen
