Hovirinnassa neljän naapurikerrostalon käyttövesiputket ja sähköt laitetaan uuteen uskoon seuraavan parin vuoden aikana, ainakin mikäli yhtiökokoukset niin päättävät.
Jahtikallion, Jahtirengin ja Jahtimetsän – vuoden välein Hovirintaan nousseiden asunto-osakeyhtiöiden – kahdeksankerroksiset tornit ovat Kaarinassa etunenässä, kun kyse on 1970-luvulla rakennettujen kerrostalojen linjasaneerauksista.
1970-luku oli Kaarinankin kerrostalorakentamisessa kulta-aikaa. 1980-luvun kuluessa tahti hidastui jyrkästi, kunnes aivan viime vuosina on alkanut jälleen uusi buumi: Kaupunkiin on taas rakennettu korkeita taloja ahkerammin kuin vuosikymmeniin.
Viittäkymmentä ikävuotta lähestyviä taloja on keskittynyt erityisesti Hovirintaan ja Piispanristille, mutta yksittäisiä tuon ajan kerrostaloja löytyy muualtakin.
Tilastokeskuksen mukaan Kaarinassa oli edellisvuoden lopulla 54 asuinkerrostaloa, joissa oli yhteensä yli 120 000 kerrosalaneliötä ja yli 1600 vakinaisesti asuttua asuntoa. Kaiken kaikkiaan noin neljäsosa kaarinalaisista asuu kerrostalossa.
Vain yhdessä putkiremontti jo tehty
Kerrostalorakentamisen kultakauden talojen putket alkavat olla tiensä päässä. Kaupungin rakennusvalvonnasta arvioidaan, että linjasaneeraukset 1970-luvun kerrostaloissa ovat kuitenkin vasta alkamassa. Joitakin kohteita on tullut jo rakennusvalvonnan luvitukseen.
Jahtikalliossa, Jahtirengissä ja Jahtimetsässä on kaikissa ollut vuotoja, ja putkia on jo ehditty vaihtaa sieltä täältä. Nyt ollaan jo niin sanotusti laina-ajalla putkiston kestämisen suhteen.
– On parempi tehdä suunnitellusti vähän etukäteen kuin hätäillen vasta sitten, kun usean ihmisen kämpät ovat märkinä. Aikaa ei pääse karkuun näissä asioissa, kaikkien kolmen yhtiön isännöitsijä Kari Sarlin Maininki Kiinteistöpalvelut Oy:stä muistuttaa.
Vuosina 1973–75 rakennetut yhtiöt ovat Maininki Kiinteistöpalveluiden huolehtimista kerrostaloista tällä hetkellä pisimmällä matkaamassa kohti väistämätöntä putkiremonttia. As. Oy Keltavahverossa linjasaneeraus valmistui jo vuonna 2016, ja se on tähän mennessä Mainingin isännöimistä kerrostaloista ainoa.
– Kun ajattelee järjen kanssa, niin ei tässä oikein ole muuta vaihtoehtoa, As. Oy Jahtikallion hallituksen puheenjohtaja Pekka Nyman pohtii.
– Ei myöskään pidä unohtaa sitä vaivaa, joka ihmisille mahdollisesta vesivahingoista koituisi.
Jahtikalliossa piti itse asiassa aloittaa linjasaneerauksen suunnittelu jo nelisen vuotta sitten, mutta julkisivuremontti osoittautui tuolloin kiireellisemmäksi.
– Monessa yhtiössä on kyllä tehty esimerkiksi ikkuna- tai julkisivuremppaa. Jos kaikki tehtäisiin kerralla, tulisi hintalapusta kuitenkin melkoinen, ja siksi yhtiöillä on tapana palastella välttämättömiä remontteja, Sarlin selittää.
Yhdessä eteenpäin
Hovirinnan kolmen taloyhtiön linjasaneeraus toteutetaan ryhmähankkeena.
– Talot ovat lähes samanikäisiä, toistensa vieressä ja suunnilleen samoilla piirustuksilla rakennettuja. Siksi päätettiin perustaa hanketta varten yhteinen työryhmä ja pyytää yhteiset tarjoukset. Suunnittelijan työ on lopulta vain hiukan suurempi, kuin jos saneerauksen tekisi yhteen taloon, Sarlin kertoo.
– Vielä suurempi säästö saavutetaan oikeastaan itse toteuttamisen osalta, koska työmaa tarvitsee perustaa vain kertaalleen. On myös hyvä, että asioita pyöritellään yhdessä, koska siinä tulee huomioitua enemmän ja paremmin eri asioita, suunnittelija Tomi Vuorio Turun Talotekniikkakeskus Oy:stä lisää.
Yritys valittiin kilpailutuksen jälkeen toteuttamaan hankesuunnittelua. Vuosi sitten Talotekniikkakeskuksen porukka kiersikin asuntoja läpi ja selvitti, mitä olisi tehtävä.
Yhtiöt, isännöitsijä ja suunnittelijat ovat olleet Sarlinin mukaan jopa hämmästyttävän samanmielisiä. Seuraavaksi jokainen yhtiö päättää omassa yhtiökokouksessaan varsinaisen urakan suunnittelusta ja kilpailuttamisesta.
Koronarajoitukset hieman jarruttavat päätöksentekoa, mutta mahdollisesti ensi syksynä oltaisiin tilanteessa, jossa yhtiökokouksilla olisi edessään remontin hinta ja lopullinen päätös. Työmaaksi alue muuttuisi aikaisintaan noin vuoden päästä.
– Yhdessä tekemisen idea on kantanut hedelmää myös siinä mielessä, että tien toisella puolella on kolme taloyhtiötä ryhtynyt nyt herättelemään samankaltaista ryhmähanketta, Sarlin paljastaa.
Kaikkea ei revitä auki
Ryhmähankkeessa taloihin tehdään kevennetty linjasaneeraus. Keskeisimpänä ovat uudet vesiputket ja samalla uudelleen vedettävät sähkölinjat. Käyttövesi ja sähkö kulkevat samoja reittejä, joten on kustannustehokasta vetää nämä linjat kuntoon yhtä aikaa.
Vesiputket vievät helposti huomion, mutta talon sähköt on kuitenkin suunniteltu 1970-luvun tarpeisiin, mikä ei tahdo tänä päivänä enää riittää. Samalla vedetään myös valokuitu, mikä on tosin jo lakisääteinen asia.
Yhteen taloyhtiöistä on jo aiemmin tehty viemäreiden osittainen sukitus, ja samantapainen tullaan tekemään myös kahteen muuhun. Kylpyhuoneita ei siis revitä auki tai uusia viemäreitä asenneta. Taloissa on kuitenkin vuosien varrella remontoitu kymmeniä kylpyhuoneita.
– Siitäkin syystä on haettu tällaista kultaista keskitietä, Vuorio sanoo.
Koska kaikkea ei laiteta uusiksi, jäävät vesi- ja sähkökatkot Vuorion mukaan verrattain lyhyiksi. Oma haittansa koituu tietysti siitä, kun työmiehet ramppaavat muutaman viikon ajan kylässä asunnoissa hoitamassa eri työvaiheita.
Evakkoon ei siis ole pakko lähteä, vaikka osa asukkaista saattaakin sen mukavuussyistä valita.
– Sitä kyllä kysytään paljon, että korvaako taloyhtiö muuton muualle remontin ajaksi, Nyman toteaa.
Taloyhtiö ei voi maksaa jokaiselle asukkaalle evakkokämppää, koska yhtiö ei ole loppujen lopuksi muuta kuin sen osakkeet ja osakkeenomistajat. Osakkaiden omat rahat siis vain käytännössä kierrätettäisiin yhtiön kautta, eikä kyse olisi varsinaisesti korvaamisesta.
Kevennettykään saneeraus ei ole halpaa lystiä
Saneerauksen hinnaksi tulisi tämän hetken arvioiden mukaan noin 300 euroa neliötä kohden. Jokaisen talon kohdalla hintalapuksi tulisi siis 750 000–800 000 euroa.
– Nämähän ovat ihan helppoja juttuja siihen saakka, kunnes niistä joutuu maksamaan, Nyman toteaa.
Vuonna 2019 Kaarinassa keskimääräinen myytyjen kerrostaloasunnon neliöhinta huiteli noin 2600 euron kieppeillä. Hovirinnassa myynnissä olevista 1970-luvun kerrostaloasunnoista pyydettiin joulukuussa suunnilleen 1200–1500 euroa neliöltä. Osa remontin hinnasta siirtyy varmasti myös asunnon arvoon, mutta tuskin kaikki.
– Esimerkiksi jossain Helsingissä putkiremontti häviää asunnon korkeaan hintaan, mutta täällä se on iso osuus kokonaisarvosta, As Oy Jahtirengin puheenjohtaja Tuomas Aalto toteaa.
Putkiremontin läpikäyneessä talossa oleva osake on kuitenkin ostajan silmissä turvallisempi.
Vaikka asunnon arvo hieman nousisikin, on kevennettykin linjasaneeraus silti iso paukku monen kukkarolle.
– Näissäkin taloissa on paljon esimerkiksi eläkeläisiä, ja tämä on heille iso raha. Kolikon toinen puoli on toisaalta se, ettei putkiremontteja voi siirtää ikuisesti eteenpäin, Sarlin muistuttaa.
Kaarinan asuinkerrostalokanta
- 1960–69: uusia kerrostaloja 10 kpl, kerrosalaa 14 894 m2
- 1970–79: 54 kpl, 121 135 m2
- 1980–89: 44 kpl, 73 288 m2
- 1990–99: 27 kpl, 36 016 m2
- 2000–09: 27 kpl, 55 035 m2
- 2010– : 25 kpl, 67 272 m2
Teksti ja kuvat: Mikko Perttunen
