Tavallisesti kirkoissa on alttaripöydällä liinoja, joissa näkyvät liturgiset värit. Esimerkiksi jouluna ja muina juhlapyhinä liinat ovat valkoisia kuvaamassa iloa ja kiitosta. Pääsiäisviikolla pitkänäperjantaina liinat ovat mustia ja kertovat murheesta ja katoavaisuudesta. Useimmiten alttaripöydältä löytyy vihreä liina, joka viestittää toivoa, elämää ja arkea.
Piikkiön kirkossa alttaripöytä on kuitenkin paljas. Alaston puupinta näyttää oudolta koristeellisessa, vanhassa harmaakivikirkossa, eikä pöydän kuuluisi paljas ollakaan. Vanhat kirkkotekstiilit ovat Piikkiössä vuosien kuluessa kuluneet ja hiutuneet, ja ne on jouduttu laittamaan pois.
Kirkkotekstiilien uusiminen on ollut Piikkiössä vireillä yli kymmenen vuotta, mutta seurakunta toimii yhä ilman asianmukaisia tekstiilejä. Kirkkotekstiilien uusimiselle oli varattu varoja jo kuluvalle vuodelle, mutta projekti pysähtyi koronaepidemiaan.
– Tavoitteena on, että saisimme seurakuntalaisia mukaan suunnitteluun, mikä on hankalaa korona-aikana, selittää Piikkiön kirkkoherra Merja Hermonen.
Toiveissa on, että uutta yhtenäistä kirkkotekstiilikokonaisuutta päästäisiin uusimaan nyt alkavana vuotena. Työhön tarvittaisiin suunnittelijaa, tekijöitä sekä seurakunnan työntekijöiden koordinointityötä.
– Kiinnostuneet saavat mielellään ilmoittautua mukaan kirkon kehittämistyöryhmään! Hermonen vinkkaa.
Alttaritekstiilien lisäksi kirkosta puuttuu esimerkiksi kasukkasarja eli pappien kaavut, joita pidetään ehtoollisjumalanpalveluksissa. Telttamainen kasukka kuvaa kaiken peittävää armoa.
– 1930-luvun kuvissa näkyy, miten paljon tekstiilejä kirkossa on ollut. Polvistumiskaidekin oli reunustettu valkoisella kankaalla, ja kaiteen yli tuli pitsinen valkoinen peite, Hermonen kertoo.
