Ääniä Kaarina-talolla – Korona-ajan runofestareilla järjestetään suunnistusta ja etätyöpajoja

0
Runofestareiden ääniteos oli tarkoitus järjestää Kallenraitilla, mutta paikaksi vaihdettiin äskettäin Kaarina-talo.

Mikäli helmikuun kahdella viimeisellä viikolla alkaa Kaarina-talon edustalla ääni kuiskia ja kehottaa välttämään paljastavaa alusvaatepukeutumista, moittia huonoa elämää viettävää naapuripariskuntaa tai ihmetellä muulla tavoin ihmiselämää, ei tarvitse huolestua. Kaarina-talon äänet kuuluvat osaksi Runo-Kaarina-festarin runovalopolkua, jossa joka päivä aamuseitsemästä iltakymmeneen soitetaan non-stoppina Runo-Kaarina-kokoelmien runoja.

Tosin alun perin kaiuttimien piti tulla Kallenraitille noin 80 metrin matkalle.

– Omalla logiikallani ei ollut tullut mieleen, että kun Kallenraitilla on katuvalot, etteikö sähköä saataisi kaiuttimiin. Ihan näin yksinkertainen asia ei kuitenkaan ollut. Sähkömahdollisuuksia ei päästy edes tarkistamaan lumen ja jään vuoksi, kertoo Kaarinan kulttuurituottaja Mirja Karppanen.

Runofestareiden äänitaideteos täytyikin siirtää Kaarina-talon edustalle.

Turun Teatterisillan taideprojekteja muistuttava idea runovalopolusta keksittiin Kaarinan kulttuuri- ja kirjastopalveluissa, kun koronaepidemia laittoi alkuperäiset suunnitelmat runofestarista uusiksi.

Lähiöelämää ja iloa

Ääniteokseen on valittu runoja, jotka kertovat lähiöelämästä, tästä vuodenajasta, luonnosta ja positiivisuudesta, kertoo teatteriohjaaja Mikko Rantanen. Hän on sekä valinnut runot että laatinut esitykselle äänimaiseman.

Rantanen on myös takavuosina koostanut esityksen Runo-Kaarina-kokoelmien runoista. Esiintyjinä oli silloin muun muassa Salla Vahtera ja Jarmo Kujala. Vahtera ja Kujala ovat myös uudessa teoksessa ääninäyttelijöinä, mutta runot ovat erit.

Runovalopolulla kuullaan viimeisimpien voittajien runoja: Hanna Syrjämäen, Ilkka Tahvanaisen, Jarmo Kervisen ja Annariitta Linjaman.

– Ääniteokset sopivat tähän aikaan ideaalisti, kun esittävää taidetta ei muuten pystytä juuri järjestämään, Rantanen miettii.

Hän on aiemmin tehnyt vastaavia projekteja radiossa.

Haluatko esiintymään runoklubiin?

Runovalopolun lisäksi Kaarinassa järjestetään omatoimista runosuunnistusta keskustassa, Piikkiössä, Littoisissa ja Kuusistossa.

Jokaisessa paikassa on 2–3 kilometrin mittaisella matkalla kolme rastia, joista ensimmäisen saa tietää etukäteen. Muihin saa vihjeet ensimmäisiltä rasteilta, jotka on sijoitettu Kaarina-neidon, linnanraunioiden ja V. I. Leninin muistomerkin lähelle sekä Tuorlaan.

Muu festivaalin ohjelma järjestetään pääasiassa verkossa. Kännykältä, tietokoneelta tai tabletilta voi seurata runoesityksiä ja -luentoja tai osallistua etänä runotyöpajoihin.

– Luennot ja keskustelut järjestetään Youtube Live -videoina, kun taas työpajat toimivat Teamsilla, vinkkaa Kaarinan kulttuurituottaja Maija Leino.

Runoklubin esitykset nauhoitetaan 16.2., ja niihin tulee ilmoittautua 14.2. mennessä.

– Mukaan etsitään parin minuutin mittaisia runoesityksiä, ja niistä maksetaan palkkio, kertoo Leino.

Runotyöpajoja vetävät Karoliina Niskanen sekä Veera Vähämaa. Pajojen aiheina ovat rap-lyriikka, runoilun aloittaminen sekä kuvat runojen inspiroijina.

Runo-Kaarina-festari

  • Runovalopolku non-stoppina Kaarina-talolla ja omatoimista runosuunnistusta ympäri Kaarinaa 14.–28.2.
  • Runoklubiesityksiä verkossa 17.–20.2.
  • Runoilijoiden keskustelu verkossa 17.2. klo 18.
  • Säkeensitojat-lausujaryhmän Kudelmia-runoesitys verkossa 18.2. klo 18.
  • Tommi Parkon luento runojen kirjoittamisesta 19.2. klo 18.
  • Runotyöpajoja 20.2. klo 12, 14 ja 16. Ilmoittautuminen pajoihin päättyy 14.2.
  • Linkit löytyvät Runo-Kaarinan verkkosivuilta.