Kaarinalaisessa opetuskoti Mustikassa Hovirinnassa käy iloinen puheensorina, kun mentori Marjut Lehti-Laakso ja mentoroitava Khatira Faizy näkevät toisensa pitkästä aikaa livenä.
Faizy on tuonut Lehti-Laaksolle joululahjan kiitoksena siitä tuesta, mitä nuori nainen on mentoroinnista saanut. Lehti-Laakso taas on tutustunut kirjaston lainausjärjestelmään ja lainannut Faizylle tämän tarvitsemat tenttikirjat.
Kummastakin naisesta paistaa aito ilo: tapaamista on odotettu.
Jumissa opinnoissa
Faizy sai tietää Sateenkaari Kodon Yhdessä oppien kohti tulevaisuutta -hankkeen tarjoamasta mentorointimahdollisuudesta oltuaan Kaarinan opetuskodilla työharjoittelussa.
– Syksyllä pyysin täältä apua, sillä olin jumissa sosionomiopintojeni kanssa. Minulla oli vaikeuksia ymmärtää tehtäviä, ja olin aikeissa lopettaa koulun kokonaan, sillä minulla ei ollut kavereita, joilta olisin voinut pyytää apua, Faizy selittää.
Faizy on syntynyt Afganistanissa, mutta perhe muutti Intiaan hänen ollessaan vauva. Suomeen perhe muutti kymmenen vuotta myöhemmin, noin parikymmentä vuotta sitten.
– Lukion jälkeen opiskelin lähihoitajaksi ja siitä vielä lastenhoitajaksi. Tällä hetkellä opiskelen toista vuotta sosionomiksi, Faizy kertoo koulutustaustastaan.
Faizyn mentori Lehti-Laakso on toiminut mentorina viime syksystä. Hän lähti toimintaan mukaan, kun Kaarinan opetuskodin henkilökunnasta otettiin häneen yhteyttä.
– Minulta löytyy opettaja- ja kouluttajataustaa, joten minua pyydettiin mukaan Khatiran mentoriksi, Lehti-Laakso muistelee.
– Sovimme ensimmäisen tapaamisen kirjastoon, ja jo muutaman minuutin päästä tiesimme, että tämä oli täydellinen match.
Mentorista tulee ystävä
Lehti-Laakso ja Faizy kertovat, että alkuun tapaamiset järjestettiin viikoittain kirjastossa, mutta koronan myötä yhteydenpito on siirtynyt sähköpostiin ja WhatsAppiin.
– Oli todella tärkeää, että alussa näimme säännöllisesti, Faizy miettii.
– Kun olimme tutustuneet toisiimme livenä, yhteydenpitoa oli helppo jatkaa myös virtuaalisesti.
Naiset kehuvat kilpaa toisiaan. Faizy on iloinen saatuaan Lehti-Laaksosta tuen lisäksi myös kauan kaipaamansa suomalaisen ystävän. Lehti-Laakso nyökkäilee ja sanoo mentoritoiminnan mahdollistaneen ystävyyden lisäksi opettajataustan hyödyntämisen eläkepäivinä.
– Meidän tapauksessa voisi puhua mentoroinnin sijaan ystävyydestä, naiset nauravat.
Sekä mentori että mentoroitava hyötyvät
Yhdessä oppien kohti tulevaa -hankkeen vapaaehtoistoiminnan koordinaattori Tiina Kylämäki kertoo, että mentorin omat taidot ja tausta vaikuttavat siihen, millaisia mentoroitavia he saavat.
– Osa mentoroitavista saattaa tarvita apua esimerkiksi neuvolassa käymiseen ja siellä toimimiseen, kun taas toiset tarvitsevat tukea opinnoissaan. Tarkoituksena on, että sekä mentori ja mentoroitava hyötyvät yhteistyöstä.
Mentorit koulutetaan, ja mukaan toimintaan ovat tervetulleita kaikki täysi-ikäiset suomea ja suomalaista kulttuuria tuntevat ja osaavat naiset. Mentorin tulee olla täysi-ikäinen. Kylämäki kertoo, että mentoreiden ikähaarukka on tällä hetkellä 20–70 vuotta.
Alkukoulutuksen jälkeen mentoreille järjestetään myös lisäkoulutusta ja vertaistukea.
Empatiakykyä ja ennakkoluulottomuutta
– Mentorihommassa tarvitaan empatiakykyä ja ennakkoluulottomuutta, Lehti-Laakso summaa.
– Lisäksi täytyy olla kiinnostusta monikulttuurisuudesta.
Mentoritoiminnan lisäksi hankkeen tarjontaan kuuluu palveluohjausta esimerkiksi Kelassa asiointiin tai lomakkeiden täyttämiseen. Kaarinan toimipisteellä järjestetään myös läksykerhoa maahanmuuttajataustaisille lapsille. Tosin nyt läksykerho on koronan vuoksi tauolla. Kaiken toiminnan tarkoituksena on tukea maahanmuuttajanaisia ja heidän perheitään.
Kylämäen mukaan Opetuskoti Mustikan asiakkaita yhdistää halu sopeutua suomalaiseen kulttuuriin. Hän kertoo, että useissa maahanmuuttajaperheissä eri kulttuurin osia sekoitetaan keskenään. Lehti-Laakso muistelee, että toisella hänen mentoroitavallaan esimerkiksi hankittiin jouluksi kotiin kuusi ja muutamia tonttukoristeita, vaikkei perheessä muuten joulua vietettykään.
Äitiys samaa kaikkialla
Minkälaiset asiat suomalaisessa yhteiskunnassa sitten ihmetyttävät maahanmuuttajanaisia?
– Naiseus ja äitiys ovat perimältään samoja asioita kaikissa yhteiskunnissa, Lehti-Laakso kommentoi.
– Ei ole väliä, mistä kulttuurista tai mistä päin maailmaa tulet. Esimerkiksi ensimmäistä kertaa äideiksi tulleet maahanmuuttajataustaiset naiset painivat samanlaisten kysymysten kanssa kuin kantasuomalaisetkin.
– Eroja saattaa olla perhekoossa tai lasten kasvatuksessa, mutta perimmäiset asiat ovat ja pysyvät, Kylämäki jatkaa.
Mentoriksi Kaarinassa?
Stea-rahoitteisen Yhdessä oppien -hankkeen tavoitteena on edistää omalla asuinalueella maahanmuuttajanaisten ja perheiden hyvinvointia ja sosiaalista osallisuutta. Hankkeessa kehitetään mentoritoiminnan mallia, jossa suomalaiset naiset toimivat mentoreina maahanmuuttajanaisille.
Ensimmäinen mentorikoulutus järjestettiin vuoden 2020 lopulla, ja silloin saatiin 11 mentoria mukaan toimintaan.
S euraavan mentorikoulutus järjestetään 10.–24.3., kolmena keskiviikkoiltana. Toimintaan haetaan innokkaita täysi-ikäisiä, sujuvasti suomea puhuvia ja hyvin suomalaista kulttuuria ja yhteiskuntaa tuntevia naisia Kaarinasta, Turusta ja Raisiosta.
Koulutuksen käytyään vapaaehtoiset mentorit voivat toimia apuna ja tukena maahanmuuttajanaisen kotoutumisessa ja elämässä eteenpäin pääsemisessä.
Hankkeessa tehdään tiivistä yhteistyötä Kaarinan kaupungin kanssa.
Ilmoittaudu mukaan: tiina.kylamaki@sateenkaarikoto.fi.
Sateenkaari Koto
- Sateenkaari Koto Ry on vuonna 1998 perustettu voittoa tavoittelematon yhdistys. Sillä on opetuskodit Turussa Halisissa ja Kaarinassa Hovirinnassa sekä kehittämishankkeita, joissa tuetaan maahanmuuttajanaisia ja -perheitä, kotoutumista ja kestävää kehitystä.
- Opetuskodit tarjoavat maahanmuuttajanaisille ja heidän lapsilleen monikulttuurisen kohtaamispaikan, suomen kielen kurssin, palveluohjausta sekä kotoutumista ja työllistymistä edistäviä palveluita.
Teksti ja kuvat: Eveliina Korhonen
