Kaarinan kirkossa pelattiin lentopalloa – 30 vuotta sitten kaarinalaiset menivät usein vahingossa väärään kirkkoon

0
Kun seurakuntakeskus vihittiin kirkoksi, se sai kellotapulin ja lisäsiiven työntekijöiden työtiloiksi. Lisäsiipeen sijoitettiin myös seurakuntasali.

Kaarinan kirkko Voudinkadulla täyttää tänä vuonna 30 vuotta. Se on järjestyksessä toinen Kaarinan kirkko -nimeä kantava kirkkorakennus, sillä alun perin Kaarinan kirkko sijaitsi Turussa, Nummen kaupunginosassa.

Kaarinan seurakunta oli aikoinaan iso, kun siihen kuului osia itäisestä Turusta. Silloisen seurakunnan 1400-luvulta peräisin oleva vanha kirkkorakennus oli nimeltään Kaarinan kirkko. Kun seurakunta jaettiin kahtia, kuntarajoja noudattaen, jäi kirkkokin Turkuun. Selvyyden vuoksi se nimettiin Pyhän Katariinan kirkoksi ja sijaitsee siis keskellä Ylioppilaskylää, Kirkkotiellä.

– Pitkään puhuttiin vanhasta Kaarinan kirkosta, ja aiheuttihan se sekaannuksia. Ihmiset menivät väärään paikaan, kun olivat tottuneet, että se on se Kaarinan kirkko, sanoo pitkään Kaarinan seurakunnan kirkkoherrana palvellut Pirjo Vahtola.

Seurakuntajako tapahtui hyvässä yhteisymmärryksessä ja oli tarkoituksenmukainen, kun molemmat seurakunnan alueet kasvoivat vauhdilla.

Alttari suljettiin seinien taakse

Vahtola toimi Kaarinan seurakunnan kirkkoherrana viidentoista vuoden ajan ja jäi eläkkeelle 2015. Valmistuttuaan teologian maisteriksi vuonna 1976 hän sai odottaa kaksitoista vuotta, ennen kuin Suomi oli kypsä naispappeudelle.

Vahtola kuului siihen sadan suomalaisen naispapin joukkoon, jotka saivat oikeutensa 6.3.1988. Kaarinan seurakuntaan hän oli tullut kahta vuotta aiemmin.

Kaarinan kirkkorakennus oli alun perin seurakuntakeskus, ja kirkoksi se siis vihittiin seurakuntajaon yhteydessä 6.1.1991. Silloinen seurakuntakeskus sai kellotapulin, ja rakennus sai lisäsiiven työntekijöiden tiloiksi. Lisäsiipeen tuli myös uusi seurakuntasali.

– Vanha seurakuntasali oli ollut monitoimikäytössä niin, että alttari saatettiin sulkea seinien taakse, kun salissa pelattiin lentopalloa, Vahtola kertoo.

– Alttarirakennelma rakennettiin myöhemmin kiinteäksi. Vuosien saatossa kirkkoon on tullut taidetta, kirkkotaidetta ikkunoiden eteen ja kirkkotekstiilejä seinille.

Missä kirkko oikein on?

Moni uusi kaarinalainen saa asua hetken aikaa Kaarinassa ennen kuin havahtuu huomaamaan, että Kaarinassa Hovirinnassa on kirkko. Moderni kirkkorakennus ei ole suuresti negatiivisia tunteita herättänyt, joskin aina keskustelua syntyy.

Välillä keskusteluissa on ollut esillä mahdollisia muita sijoituspaikkoja kirkolle.

– Jotkut eivät tykkää modernista ulkonäöstä, mutta minun näkökulmastani kirkko on ollut toimiva, muuntuva. Hyvin se on palvellut toimintaa. Jonkin verran on käyty silloin tällöin keskustelua kirkkomaisemmasta kirkosta, mutta ei kovinkaan paljon.

Kaarinassa on myös suosittu pieni Kuusiston saaristolaiskirkko, joka valmistui 1792 ja jota korjatiin sata vuotta myöhemmin uusgoottilaistyyliseksi. Lisäksi Piikkiön seurakunnassa on vuonna 1755 valmistunut  Piikkiön kirkko, jonka rakennuskivien huhutaan olevan peräisin puretusta Kuusiston piispanlinnasta.

– Tykkäsin olla töissä Kaarinan seurakunnassa. Vanhassa Kaarinan seurakunnassa oli hyvä henki ja ilmapiiri, ja se jatkui uudessa Kaarinan seurakunnassa. Sopuisaa on ollut. Vilkastakin on ollut, päiväkerhot, pyhäkoulu, rippikoulu, eläkeläiskerhot, lähetyspiiri, partio pyörivät. Vahvasti seurakunta on arjessa näkynyt, sanoo Pirjo Vahtola.

Teksti ja kuvat: Pekka Tenhonen