Eletään helmikuuta 2021. Nainen kulkee kantaen omaisuutensa muovipusseissa ja nyssyköissä. Hänellä ei ole paikkaa, minne mennä, sillä omaisia on neuvottu olemaan majoittamatta häntä. Huoli-ilmoituksia on vuosien saatossa tehty useita, ja apua on yritetty saada. Valitettavan usein törmäämme kuitenkin käsitteeseen ”itsemääräämisoikeus”. Aikuista ihmistä ei voi pakottaa autettavaksi kuin äärimmäisissä tilanteissa.
Naisesta on käyty keskustelua sosiaalisessa mediassa, ja törmäsin kirjoitukseen myös Tyrskähdyksiä -palstalla, kun oletettavasti hän oli nukkumassa bussipysäkillä. Nimimerkki Hyväosainen pohti, voiko olla todellista, että kunnalla ei ole varaa rakentaa asuntoja, jossa koditon voisi yöpyä, peseytyä ja keittää itselleen kupillisen kahvia.
Vuosien saatossa on käynyt selväksi, että yhteiskunnalla on halua ja resurssejakin auttaa naista, mutta avun saamiseksi vaaditaan aina asiakkaan yhteistyökykyä. Valitettavan moni naisen kaltainen jää kuitenkin avun ulkopuolelle. Aikuinen, joka ei osaa hakea itse apua eikä näe omaa sairastumistaan, on samaan tapaan väliinputoaja kuin päihteiden väärinkäyttäjäkin, ja tarvittaisiin vuosien tuki ja terapia.
Apua saa, kun sitä osaa hakea, mutta silloin tulee sitoutua paranemiseen ja olla tilivelvollinen eri viranomaisille. Miten siis auttaa ihmistä, jota ei voida pakottaa esimerkiksi pitkäaikaiseen asiakassuhteeseen sosiaaliviranomaisten kanssa? Millä keinoin hänen elämänsä saataisiin järjestykseen?
Jatkossa, jos te hyväosaiset huomaatte ihmisen nukkumassa bussipysäkillä, pyydän soittamaan hätänumeroon ja kertomaan tilanteesta. Joku voi tällöin käydä tarkistamassa, onko ihminen vielä näillä pakkasilla hengissä.
Toisen ihmisen murenemista ja ongelmien kasautumista on vaikea seurata vierestä. Naisen 1990-luvun pilvilinnasta ei ole jäljellä enää ääriviivojakaan, mutta minä tiedän, että se on ollut olemassa. Olen varma, että nainenkin tietää.
Toivon ihmisten katsovan läheisiään myös sairauden takana.
Kaarinaan paluumuuttanut yrittäjä
Kirjoittaja on Kaarinan keskustassa huolta herättäneen naisen lähiomainen. Mielipide julkaistaan poikkeuksellisesti nimimerkillä.
