Kokoomuksen sivistyslautakunnan jäsenet Malla Rannikko-Laine ja Kalervo Korvensyrjä esittivät, että oppivelvollisuuden pidentäminen vaarantaisi perusopetuksen laadun ja resurssien riittävyyden varhaiseen tukeen, koska kunnat ovat joutumassa uudistuksen maksumiehiksi.
Tämä väite ei pidä paikkaansa.
Hallitus on edelleen sitoutunut oppivelvollisuuden kustannusten korvaamiseen täysimääräisesti kunnille. Lisämäärärahan tarve kasvaa asteittain, eikä sen kuntakohtaisista osuuksista ole tässä kohdin kuin arvioita. Näin valtiokorvausjärjestelmä toimii.
Edellisessä, Juha Sipilän hallituksessa opetusministerin salkun haltijoina kokoomuslaiset kohdistivat miljardileikkaukset koulutukseen, jotka iskivät rajusti myös ammatilliseen koulutukseen. Nämä heikensivät perusopetuksen laatua ja valmiuksia antaa riittävää varhaista tukea. Vaikutukset korostuvat nyt korona-aikana entisestään, ja nuorten pahoinvointi on lisääntynyt.
Oppivelvollisuuden pidentäminen on merkittävä koulutusrakenteiden vahvistus ja tärkeä työllisyystoimi. Jokaisesta nuoresta otetaan koppi, jotta jokainen saa vahvistaa osaamistaan nykyajan työmarkkinoille. Tavoitteena on, että kaikki saavat ammatillisen tutkinnon tai lukiokoulutuksen, ja tätä tavoitetta tuetaan ensi vuonna muun muassa tuva-toimin.
Kunnat voivat vaikuttaa omiin kustannuksiinsa esimerkiksi ostamalla koulutarvikkeita yhteishankintana ja kierrättämällä oppimateriaaleja, opettajia kuunnellen.
Tätä on koulutuksen kunnianpalautus käytännössä.
Katri Kapanen
Sivistyslautakunnan jäsen
Kaarinan Vasemmistoliiton puheenjohtaja
Maarit Snellman
KM, Erityispedagogiikanasiantuntija
Kaarinan Vasemmistoliiton jäsen
