Viime aikoina lehdissä on kirjoiteltu siitä, etteivät lapsiperheet saa riittävän varhain apua huoliin ja haasteisiin. Kaarinassa tilanne on pikemminkin päinvastainen. Perhekeskuksen varhaisen tuen tiimissä ollaan huolissaan, koska perheiden yhteydenotot ovat korona-aikana vähentyneet.
– Kesästä asti olemme odottaneet, että milloin patoutunut kysyntä ryöpsähtää. Vyöryä ei ole vielä tullut. Olemme ihmisessämme ja vähän peloissammekin, että onko perheillä tällä hetkellä turhan korkea kynnys hakea apua. Ajatellaan, että koronan takia pitää selvitä ja sinnitellä yksin, perheohjaaja Tarja Rantanen pelkää.
Hän arvelee, että vähäinen yhteydenottomäärä voi kieliä myös siitä, ettei palvelua vielä tunneta riittävän hyvin. Kaikissa kunnissa tarjotaan perheille ennalta ehkäiseviä palveluja, mutta palvelujen taso ja saatavuus vaihtelevat paljon.
Kaarinan perhekeskuksen varhaisen tuen tiimin tehtävänä on ennalta ehkäistä ongelmien syntymistä. Yhteyttä voi ottaa pienestäkin syystä, eikä palvelu maksa perheelle mitään.
– Mikään perheen kokema murhe tai epävarmuus ei ole liian vähäpätöinen, perhetyöntekijä Sallamari Järvinen rohkaisee.
Väsynyt äiti, uhmakkaat lapset
Perhekeskuksen neuvontapuhelimeen tulee päivittäin yhteydenottoja, mutta määrät vaihtelevat. Tyypillisimpiä syitä yhteydenottoon ovat vanhemman uupuminen, unipulmat, uhmakkaat lapset, haasteet parisuhteessa tai vanhemman yksinäisyys.
Koronavuosi on kuormittanut työntekijöiden mukaan erityisesti vauvaperheitä.
– Viime aikoina on tullut jonkin verran yhteydenottoja nuorilta isiltä, jotka ovat huolissaan äidin jaksamisesta ja sen heijastumisesta parisuhteeseen.
Koronavuosi on lisännyt monien kotona olevien äitien yksinäisyyttä, koska perhekahvilat ja monet muut kohtaamispaikat ovat kiinni.
– Jos omassa tuttavapiirissä ei ole muita vauvaperheitä, äidit voivat jäädä omien ajatustensa ja tunteidensa kanssa yksin, Rantanen pelkää.
Varhaisen tuen tiimi tarjoaa perheille lyhytaikaista ja matalan kynnyksen keskusteluapua, tukea ja vinkkejä arkeen. Joskus tuki voi olla hyvinkin konkreettista, jolloin palvelutarpeen arvion perusteella perheelle voidaan myöntää esimerkiksi lapsiperheiden kotipalvelua. Perhetyöntekijä voi esimerkiksi hoitaa lasta sen aikaa, että uupunut äiti saa nukutuksi.
Solmut auki
Tavallisesti tapaamiset järjestetään perheiden kotona tai perhekeskuksen tiloissa, mutta koronan takia tapaamisia voidaan järjestää myös ulkona tai etäyhteyksin. Joskus yksikin tapaaminen voi auttaa avaamaan solmuja.
– Meillä on kokemuksia perheistä, jotka ovat miettineet yhteyden ottamista todella pitkään, ja sitten tilanne laukeaakin sillä, että huolenaiheista puhutaan ääneen. Ai, tuoltako sinusta tuntuu? puolisot kysyvät toisiltaan. Jälkeenpäin he ovat tosi kiitollisia ja huojentuneita, vaikka itsestäni tuntuu, etten edes sanonut mitään ihmeellistä, Rantanen kuvailee.
Sallamari Järvinen korostaa, ettei työntekijän tarkoituksena ole antaa valmiita toimintamalleja, vaan auttaa perheitä löytämään keinoja ja voimavaroja omasta arjestaan.
– Toivon, etteivät ihmiset vertailisi itseään toisiin ja jättäisi hakematta apua sen takia, kun naapurilla on vielä rankempaa. Ihmisten sietokyky on hyvin erilainen. Oleellista on se, miltä ihmisestä itsestä tuntuu.
Monta eri tapaa ottaa yhteyttä
- Puhelimitse soittamalla perhe- ja sosiaalipalveluiden neuvontapuhelimeen 050 373 2592 (arkisin klo 8.30–11.30).
- Täyttämällä netissä yhteydenottolomakkeen (https://kaarina.e-lomake.fi/lomakkeet/13/lomakkeet.html).
- Sähköpostitse: perhekeskus@kaarina.fi.
- Apua voi pyytää myös esimerkiksi neuvoloiden ja päivähoidon kautta.
