Viime viikolla Kaarina päätti pyytää Hovirinnan pysyvän saunaravintolan rakentamiseen myös yksityistä rahaa: tulevan ravintoloitsijayrittäjän on tarkoitus maksaa ravintolan rakennuskustannukset. Kaupunki vastaa vain saunaosaston rakennuskustannuksista. Sopivia ja kiinnostuneita ravintoloitsijoitakin on löytynyt jo neljä.
Ratkaisu on mainio: kokonaisuudesta saadaan hulppeampi verrattuna siihen, että kaupunki olisi yksin vastannut kaikesta. Näyttävä saunaravintola kerää suositulle rannalle entistä enemmän väkeä ja lisännee Kaarinan muutakin houkuttelevuutta ja verotuloja.
Samalla ratkaisu on riskialtis. Kaarinan viimeaikaiset häviöt markkinaoikeudessa, kilpailutuksista tehdyt oikaisuvaatimukset sekä sopimussakot kertovat karusti siitä, miten mutkikkaaksi, kalliiksi ja aikaavieväksi kaupungin ja yrityksen yhteistyö voi päätyä.
Kumpikin osapuoli on toiselle lähtökohtaisesti arvaamaton. Yrittäjä voi esimerkiksi investoida isoja summia hankkeeseen, mutta yhtäkkiä poliittiset päättäjät haluavatkin kuntalaisten painostuksesta jotain ihan muuta. Vastaavasti yritys voi milloin tahansa muuttaa konseptiaan tai mennä konkurssiin, jolloin paikan toiminta muuttuu huonoksi mainokseksi koko kaupungille tai kaupungin käsiin kaatuu paraatipaikalla sijaitseva puolivalmis rötiskö.
Oma kysymyksensä on, miksi kaupunki ylipäätään rakentaa saunaravintolaa omalla kustannuksellaan. Veroeuroille olisi käyttöä vaikkapa vanhustenhoidossa tai ennaltaehkäisevässä lastensuojelussa. Onko se, että kaupungilla säilyy kontrolli Hovirinnan rannan aktiviteeteista, 1,4 miljoonan euron arvoista?
Joka tapauksessa kun kaupunki ja tuleva ravintoloitsija ryhtyvät tekemään Hovirinnan saunaravintolassa tiivistä yhteistyötä, asioita ei saada maaliin pelkällä hyvällä tahdolla. Toivon, että Kaarinan ja tulevan ravintoloitsijan yhteistyöstä Hovirinnassa syntyy jotain innovatiivista ja innostavaa eikä vain uusi luku Kaarinan epäonnisiin hankkeisiin yritysten kanssa.
Maria Kesti
