
Piikkiöön on toivottu vuosikausia uutta, nykyaikaista kuntosalia. Keskustelu virisi jälleen, kun piikkiöläinen yrittäjä Sami Elmeranta teki kuntalaisaloitteen uuden salin saamisesta Piikkiöön. Myös Kaarinan Kehityksen yritysasiamieheen Niina Sjöholmiin ollaan oltu yhteydessä asiasta.
– Viime syksynä tuli yhteydenotto, että Piikkiössä olisi tarvetta kuntosalille. Lupasimme auttaa tilojen etsimisessä, jos kiinnostunut yrittäjä löytyy, Sjöholm kertoo.
Hänen mukaansa esimerkiksi Piikkiön liikekeskuksen alakerrassa on myytävänä 100 neliön kokoinen tila, joka voisi soveltua saliksi. Toistaiseksi kiinnostuneita kuntosaliyrittäjiä ei kuitenkaan ole ilmaantunut.
Pontelan punttisali
Piikkiön Pontelassa on ennestään pieni, kaupungin ylläpitämä kuntosali. Salia käyttää liikuntapäällikkö Tapio Svärdin mukaan noin 40–50 kausikorttilaista.
Kaupunkilaisten silmissä Pontelan sali on profiloitunut enemmän ”rautaverstaaksi” kuin nykyaikaiseksi kuntosaliksi. Sinne on toivottu lisää laitteita, mutta tilat eivät Svärdin mukaan anna myöden salin kehittämiseen.
Myös Piikkiön Kehityksen kerhotalossa on pieni punttisali, mutta se on vain seuran jäsenten käytettävissä.
Elmerannan mukaan Piikkiöstä puuttuu kuntosali, joka palvelisi kaiken ikäisiä ja tasoisia kuntoilijoita.
– Uskon, että uudelle kuntosalille riittäisi kävijöitä. Kaarinassa asuu 34 000 ihmistä, joista Piikkiössä noin 8 000. Kanta-Kaarinassa on kaupungin ylläpitämien kuntosalien lisäksi ainakin kuusi yksityistä kuntosalia. Piikkiössä ei ole yhtään, hän vertaa.
– Tässä asiassa pitäisi aidosti kuunnella seudun asukkaita ja huomioida asukasluvun lisäksi myös muut asiat, kuten kuntosaliharrastuksen harrastajamäärän kasvu. Sitä ei aiemmin ole mielestäni tapahtunut, Elmeranta jatkaa.
Treenikontti pystyyn
Piikkiöläinen personal trainer ja liikunta-alan yrittäjä Heli Väinölä on yksi kuntosalikeskusteluun osallistuneista. Perinteisen kuntosalin sijaan Väinölä on harkinnut treenikontin hankkimista Piikkiöön.
– Tykkään itse liikkua ulkona, ja koronavuosi on vahvistanut ajatusta entisestään. En ole ainakaan vielä valmis vuokraamaan kuntosalia varten tiloja, mutta treenikontin kautta voisi testata, onko tällaiselle Piikkiössä tarvetta.
Treenikontteja ilmestyi viime kevään ja kesän aikana esimerkiksi Paimioon ja Turkuun. Toistaiseksi Väinölä on vasta katsellut myynnissä olevia kontteja.
Hyviä paikkoja treenikontille olisi Väinölän mielestä Piikkiön urheilukentän tai kuntoportaiden ympäristö edellyttäen, että kaupunki antaa kontin pystyttämiseen luvan.
– Esimerkiksi jalkapalloilijat voisivat tulla tekemään treenikontille oheistreeniä. Sitä en vielä tiedä, saisiko käyttäjät treenikontin auki koodilla vai miten, Väinölä pohtii.
Treenikontissa ei tavallisesti ole kuntosalilaitteita, vaan välineitä toiminnalliseen harjoitteluun. Väinölä suunnittelee, että kontissa voisi olla esimerkiksi levytanko ja painoja, kahvakuulia, painopalloja, vastuskuminauhoja, treeniköysi ja boxi. Kontin luona voisi järjestää ohjattuja tunteja.
Treenikontin miinuspuolena on, ettei se ole ympärivuotisesti käytössä. Elmerannan mielestä treenikontti ei riitä korvaamaan kuntosalia.
Esteetön kuntosali ykköshanke
Liikuntapäällikkö Svärdin mukaan kuntosalia on aikoinaan suunniteltu Piikkiön liikuntahallin yhteyteen. Liikuntahallin alakerrassa oli tiloja tyhjillään, ja sali olisi palvellut myös koululaisia, mutta hankkeeseen ei saatu määrärahaa.
Nykyisin tilat ovat liikunta- ja viherpalvelujen käytössä, eikä Piikkiön kuntosali ole ollut enää vuosiin investointilistalla. Asia voi tietenkin muuttua, mikäli kuntosalialoite saa päättäjät puolelleen.
– Ykköshankkeemme on esteettömän kuntosalin rakentaminen Kaarinan keskustaan. Siihen oli varattu määrärahat tämän vuoden budjetista, mutta investointia päätettiin siirtää viime metreillä, Svärd muistuttaa.
Treenikonttiin hän suhtautuu suopeasti. Korona on muuttanut ihmisten liikuntatottumuksia, ja Svärd uskoo muutoksen olevan pysyvä.
– Pyörät ja sukset ovat myyty loppuun kaupoista. Ihmiset ovat huomanneet, että myös ulkoliikuntapaikoilla saa tehtyä tehokkaan treenin ja vielä ilmaiseksi.
Muutos näkyy myös kuntien toiminnassa. Yhä useampi kunta ja kaupunki satsaa Svärdin mukaan lähiliikuntapaikkoihin, jotka ovat kaikkein käytettävissä. Näin on tehty myös Kaarinan keskusliikuntapuistossa, jonne tulee ensi kesänä uusia painopakkalaitteita.
– Parhaat ulkokuntoilulaitteet ovat nykyään niin hyviä, että ne ovat verrattavissa minkä tahansa liikuntakeskuksen laitteistoon. Piikkiössä voisi mielestäni myös harkita tällaista ulkokuntosalikokonaisuutta, Svärd ehdottaa.