Muutama kaarinalainen valtuutettu on ollut kunnan- ja myöhemmin kaupunginvaltuustossa mukana kauemmin kuin Kaarina-lehti on kuntapolitiikasta kirjoittanut. 35-vuotias Kaarina-lehti kysyi Kaarinan neljän pitkäaikaisen aktiivivaltuutetun ajatuksia 1980-luvulta 2050-luvulle.
Matti Alander (kok.), valtuustossa 1989–
Mitä on jäänyt mieleen ensimmäisestä kaudestasi Kaarina n kunnallispolitiikassa? Kokemattomana nuorukaisena sen aikaisten vahvojen poliitikkojen seura oli melko hämmentävää. Kiusaamisesta ei silloin puhuttu. Lähes kaikki, niin omakotitontit kuin työpaikatkin, jaettiin jäsenkirjan perusteella, mitä on nyt vaikea ymmärtää.
Suomen vauhti oli kova ja vähän samantyyppinen kuin nyt. Velka oli koroltaan halpaa ja sitä sai lähes rajattomasti.
Puoluekartta oli kuitenkin hieman erilainen: Mukana olivat muun muassa SMP ja SKDL eikä vihreitä vielä silloin ollut.
Kun poliitikko jotain sanoi, niin homma piti ja sillä mentiin. Sanoisin, että nykyistä poukkoilua ja teatteria ei silloin ollut, elettiin toisenlaisessa maailmassa.
Mikä on ollut valtuustourasi huippuhetki? Yleensä on aina ollut huippuhetki, kun on valittu Kaarinan valtuustoon, mutta tietysti puheenjohtajuus ryhmäpuheenjohtajana sekä puheenjohtajuus teknisessä lautakunnassa ja kaupunginhallituksessa ovat olleet mieleisiä.
Mikä päätös olisi jälkikäteen katsottuna pitänyt tehdä toisin? Oikeastaan mikään ei ole jäänyt harmittamaan, sillä en ole pitkävihainen.
Päätöksiä on tietysti satoja, ja välillä on voitettu ja hävitty, äänestetty, ja pulinat pois.
Joukkoliikennealoitteen tekeminen Kaarinan paikallisliikenteestä on yksi kohokohta, joka valitettavasti jäi torsoksi ja voidaan siis myös lukea pettymyksiin. Kaarinan ja Piikkiön kuntaliitosaloitteeni on yksi vaikuttavimmista, mikä on toteutunut.
Mikä on parasta Kaarinassa juuri nyt? Kaarinassa on valtavasti hyviä puolia, mutta kasvu on aina tärkeä pointti, ja nyt sitä on ehkä hieman liikaakin.
Millainen Kaarina on 35 vuoden päästä vuonna 2056? Kaarinassa vuonna 2056 koulurakennukset ovat kunnossa, liikenne sähköistyy, niin bussit kuin robottiautotkin. PK-yrityksiä on paljon ja sitä kautta työllisyyttä, sekä niiden rinnalla hyvät kunnallisetkin toiminnot. Ennaltaehkäisevät liikuntapalvelut ovat monipuolisia ja kansa terveempää ja pitkäikäisempää. Matkailu on varmasti bisneksenä kehittynyt ja tuo yleistä toimeliaisuutta sekä yhteistä hyvää Kaarinaan.
Hannu Hurme (kok.), valtuustossa 1993–
Mitä on jäänyt mieleen ensimmäisestä kaudestasi Kaarinan kunnallispolitiikassa? Uudella valtuutetulla kausi oli ennen muuta politiikan maailmaan ja kiemuroihin tutustumista. Maa oli tuolloin 1990-luvun laman kourissa. Vaikka se ei omalle kohdalle pahasti osunut, se oli mustana pilvenä kaiken, myös kaupungin talouden yllä.
Mikä on ollut valtuustourasi huippuhetki? Valtuuston puheenjohtajauralleni mahtuu kaksi muistorikasta nuijan kopautusta: Ensimmäisellä niistä sain lyödä kaupungin talousarvion läpi yksimielisesti, ilman keskustelua. Toinen osui aikaan, jolloin varapuheenjohtajana tuurasin vakavasti sairastunutta Matti Rannetta ja sain, niin ikään yhdellä nuijankopautuksella, vahvistaa Kaarinan valtuuston yksimielisen päätöksen vastustaa kuntaliitosta Turun kanssa.
Mikä päätös olisi jälkikäteen katsottuna pitänyt tehdä toisin? Edith Piafin tapaan voin sanoa, että en kadu mitään. Se, mikä on voitu tehdä, se on tehty. Kaduttaisi, jos en olisi yrittänyt vääntää oman näkökannan puolesta loppuun saakka. Toki sellaisia yksittäisiä asioita mahtuu matkaan, jolloin oman puolueemme tai kanssamme samaa mieltä olleiden ryhmien äänet eivät ole riittäneet meille mieluisaan lopputulokseen vaikkapa suhteessa verotuksen tasoon tai Ala-Lemun kaavoitukseen. Politiikka on sellaista peliä, jossa välillä voittaa ja välillä häviää.
Mikä on parasta Kaarinassa juuri nyt? Kaarinassa on moni asia hyvin. Jos niistä jokin pitäisi aivan erityisesti nostaa esiin, aivan ykköseksi nostaisin Kaarina-talon. Pitkän suunnittelun ja monen poliittisen väännön jälkeen saadusta talosta on muodostunut kaarinalaisten olohuone, jossa aina tapaa monen ikäisiä kaupunkilaisia.
Millainen Kaarina on 35 vuoden päästä vuonna 2056? Reippaana 106-vuotiaana, ehkä jo politiikan saleista eläköityneenä, toivoisin voivani köpötellä Kaarinassa, joka on kehittynyt alueellisesti merkittäväksi keskikokoiseksi kaupungiksi, jossa asukkaat viihtyvät, yrittäjät yrittävät, kolmas sektori toimii aktiivisesti ja kaupunki tuottaa laadukkaasti ja taloudellisesti sille kuuluvan osan kaupunkilaisten palveluista.
Kaarinan tori on valmis ja viihtyisä kaupungin sydän. Kaupungissa on nykyistä enemmän kaupunkimaisia kortteleita kivijalkakauppoineen, piazzoineen ja kävelykatuineen. Kaarina on oikeasti merellinen siten, että asukkailla on mahdollisuus sekä asua meren lähellä että nauttia vapaa-aikanaan luonnon ja meren symbioosista.
Ismo Seivästö (kd.), valtuustossa 1985–
Mitä on jäänyt mieleen ensimmäisestä kaudestasi Kaarinan kunnallispolitiikassa? Mauno Koivisto oli silloin presidenttinä ja Paavo Aitio Turun ja Porin läänin maaherrana. Alkoi tutustuminen kunnan asioihin yhdessä muiden luottamushenkilöiden ja virkamiesten kanssa. Olimme vaimoni Annen kanssa asuneet muutaman vuoden Kaarinassa, ja esikoistyttäremme syntyi kesällä 1984. Kaarina tuntui kotoiselta paikalta.
Poliittiset jakolinjat olivat aika selvät niin maassamme kuin maailmanpolitiikassakin. Berliiniä jakoi edelleen se kuuluisa muuri. Tiettyihin kunnan johtovirkoihin vaadittiin pätevyyden lisäksi myös sopiva jäsenkirja.
Mikä on ollut valtuustourasi huippuhetki? Huippuhetkiä ovat olleet kaikki ne päätökset, jotka ovat parantaneet kaupunkilaisten arjen sujumista. Hyviin peruspalveluihin on yhdessä pyritty!
Mikä päätös olisi jälkikäteen katsottuna pitänyt tehdä toisin? Demokratiassa päätetään yhdessä ja tarvittaessa äänestäen. Jälkikäteen on helppo viisastella, mutta uskon, että kulloinenkin valtuusto on parhaansa yrittänyt. Toki olisin toivonut, että keskiryhmien, vasemmistoliiton ja sitoutumattomien aloite vuonna 2011 lämmön tuottamisesta biolämpötekniikalla olisi edennyt. Se olisi varmasti jouduttanut kivihiilen korvaamista.
Mikä on parasta Kaarinassa juuri nyt? Kaarina on viihtyisä kaupunki, ihmiset ovat mukavia ja yhteistyö toimii. Pidetään niistä kiinni.
Millainen Kaarina on 35 vuoden päästä vuonna 2056? Toivottavasti tasapuolisesti kehittynyt, viihtyisä, peruspalveluistaan huolehtiva kaupunki, joka toimii hyvässä yhteistyössä naapuriensa kanssa. Turun seudun joukkoliikenne toimii ympäristöystävällisesti ja kauniiseen saaristoonkin pääsee. Päättäjät ovat säilyttäneet riittävät viheralueet kaikkien kaupunkilaisten iloksi, yrittäjiä unohtamatta.
Hannu Rautanen (vihr.), valtuustossa 1985–
Mitä on jäänyt mieleen ensimmäisestä kaudestasi Kaarinan kunnallispolitiikassa? Opittavaa oli paljon. Minulle muistutettiin usein, että ensimmäisellä valtuustokaudella on oltava nöyrä ja hiljaa, muutoin ei politiikassa etene. Toimin täysin päinvastoin.
Kaarinaa johtivat virkamiehet, ja virat jaettiin pitkälti poliittisin perustein. Päätösehdotuksia ei saanut muuttaa, muuten joutui huonoon valoon. Ihannevaltuutettu oli hiljaa tai puolusti kiivaasti virkamiesten esityksiä.
Lehmät laidunsivat vielä keskustassa. Oltiin aika maaseutua, vaikka Hovirinta olikin pääasiassa rakennettu. Rakennettiin koko ajan uusia omakoti- ja rivitaloalueita. Yritysten ja työpaikkojen määrä kasvoi. Maakeinottelu eli ja voi hyvin.
Suomi eli 1980-luvun lopussa kiihkeää kasvun aikaa. Sisäpolitiikassa päivän sana oli konsensus. Ei arvattu, mitä tapahtuisi 1990-luvun alussa niin taloudessa kuin Neuvostoliitossa tai Saksassa.
Mikä on ollut valtuustourasi huippuhetki? Kaarinasta tuli vuona 1993 kaupunki sekä Suomen vihrein kaupunki seuraavaksi neljäksi vuodeksi. Toimin Suomen ensimmäisenä vihreänä kaupunginhallituksen puheenjohtajana koko valtuustokauden.
Kaarinassa parhaita päätöksiä ovat olleet palvelutason säilyttäminen, uusien koulujen ja kauan odotetun kirjaston rakentaminen uuteen Kaarina-taloon.
Mikä päätös olisi jälkikäteen katsottuna pitänyt tehdä toisin? Demokratia on sellaista, ettei siinä katuminen auta. On sopeuduttava, vaikka tehty päätös olisi omasta mielestä kuinka järjenvastainen. Kestävän kehityksen, luonnonsuojelun ja kulttuurihistorian arvo pitäisi ymmärtää.
Mikä on parasta Kaarinassa juuri nyt? Kaunis luonnonympäristö, mielenkiintoinen kulttuurihistoria, palvelut, harrastusmahdollisuudet ja sijainti.
Millainen Kaarina on 35 vuoden päästä vuonna 2056? Kaarina on liki 50 000 asukkaan kaupunki. Kaupunki ja kaupunkilaiset ovat sopeutuneet ilmastonmuutokseen. Luonnossa liikkuminen, kävely ja pyöräily ovat kasvattaneet suosiotaan. Etätyö on tavallista. Yhteisöllisyyden ja lähiympäristön merkitys on suuri. Kasvispainotteinen luomuruoka on arkea.
Asuntojen energiatarve tyydytetään uusiutuvin energiamuodoin. Puukerrostaloja on rakennettu jo pitkään. Älykkäät sähköverkot ja kiertotalous kuuluvat arkeen. Raitiotieverkko on ulotettu Kaarinaan, ja sen varteen on rakennettu asuntoja ja palveluita.
Lähidemokratian arvostus on kasvanut. Alueneuvostot budjetteineen ovat päivän sana.
