Hänen mukaansa Huotari asui Kärjen tilalla olevan Söderlundin huvilan yläkerrassa opiskellessaan Turun piirustuskoulussa 1950-luvun puolivälissä.
– Ei tähänkään asuntoon vettä tullut kuin kantamalla. Vettä hän haki meidän karjakeittiöstämme, ja heillä oli myös meillä maitotinki. Vaimo työskenteli ravintoloissa keittäjänä ja tiskarina, Skovbjerg kertoo.
Koulun päätyttyä Huotari muutti takaisin Outokumpuun. Parin vuoden jälkeen tuttavat näkivät hänet jälleen Turussa, jossa hän kertoi taas asuvansa ja työskentelevänsä rakennuksilla maalarina.
Muistona kaivostöistä Huotarilta puuttui toisesta jalasta jalkapöytä, jonka takia hän ontui kävellessään.
– Jutussa kirjoitettiin, että Huotari oli sodan käynyt mies. Myöhemmin hän kyllä edusti aatetta, ettei asetta saa käteen ottaa, Skovbjerg muistelee.
