Kuntavaalien alla suomalaisen keskustelukulttuuriin asiantuntijaa Laura Arikkaa huolettaa erityisesti yksi asia. Useasta eri puolueesta on kantautunut viestiä, että on vaikea saada uusia ehdokkaita. Ajankäytön lisäksi ihmisiä mietityttää se, minkälaista kohtelua he saavat poliitikkoina osakseen.
– Olen huolissani, koska demokratia toimii sitä kautta, että tavalliset ihmiset uskaltavat lähteä ehdolle, Arikka toteaa.
Puolueiden arvopohjassa ei Arikan mukaan niinkään ole tapahtunut polarisoitumista, mutta keskustelukulttuurissa ja joidenkin poliitikkojen välisessä vuorovaikutuksessa on. Poliitiikot ovat kärkkäämpiä, koska sillä tavalla saa näkyvyyttä.
– Aiemmin poliitikot haastoivat toisiaan salissa, mutta istuivat sen jälkeen ystävinä samassa kahvipöydässä. Nyt polarisaatio näkyy myös käytävillä, eikä tiettyjen puolueiden edustajia välttämättä edes moikata.
Erätauko susikeskustelussa
Kaarinalaislähtöinen Arikka työskentelee toimitusjohtajana Erätauko-säätiössä, jonka tavoitteena on parantaa suomalaista keskustelukulttuuria. Erätauko on Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitrassa kehitetty keskustelumetodi, jonka avulla suomalaiset yritetään saada keskustelemaan vaikeistakin asioista rakentavasti. Arikan sanoin: Erätauko on keskustelu- ja vuorovaikutustaidoille vähän kuin Aapinen on lukutaidolle.
Erätauko-menetelmää on hyödynnetty esimerkiksi susikeskusteluissa tai Saimaalla kalakantoihin ja norppiin liittyen. Kun Helsingissä suunniteltiin Hämeentien remonttia, kaupunki järjesti Erätauko-keskustelun ja kutsui paikalle asukkaita ja yrittäjiä, joiden elämään tieremontti vaikutti.
– Erätauko ei ole päätöksentekomenetelmä eikä keskustelussa pyritä ratkaisemaan asioita. Se toimii parhaiten silloin, kun halutaan syventää ymmärrystä esimerkiksi päätöksenteon pohjana, Arikka avaa.
Tähän mennessä Erätauko-keskusteluja on järjestänyt 300 eri organisaatiota ja niihin on osallistunut yli 60 000 eri ihmistä. Kaarinan kaupunki ei ole organisaationa käyttänyt menetelmää, mutta Arikan mukaan kaarinalaisia on osallistunut Erätauko-keskusteluihin.
Joulukuussa Erätauko-säätiö palkittiin Kirkon viestintäpalkinnolla.
Rantakaarinoiden kasvatti
Arikka asui lapsuutensa Kaarinassa 110-tien varressa ja kävi partiossa Kaarinan kirkolla. Rantakaarinoiden kasvatti näkee Erätauossa samaa henkeä kuin partiossa.
– Partiossakin istutaan piirissä ja ollaan tasavertaisia. Olin partiossa mukana aikuisuuteen asti, mutta en edelleenkään tiedä kaikkien partiotuttujeni koulutusta tai sitä, missä he ovat töissä.
Samalla tavalla Erätauko-menetelmässä tavoitteena on saada kaikkien ääni kuuluviin yhteiskunnallisesta asemasta tai puhelahjoista riippumatta. Ylen syksyllä tekemässä kyselyssä selvisi, että neljännes suomalaisista ei halua osallistua yhteiskunnalliseen keskusteluun lainkaan, koska he pelkäävät muiden reaktiota. Vaarana on, että suuri joukko ihmisiä jää silloin tulematta kuulluksi.
– Suomalaisten kansallinen selviytymiskeino on ollut vaikeista asioista vaikeneminen. Olemme YK:n onnellisuusraportin mukaan maailman onnellisin kansa, mutta silti meillä on paljon haasteita. Suomalainen demokratia perustuu siihen, että asioista voidaan keskustella ja olla eri mieltä, Arikka huomauttaa.
Erätauko-säätiö tekee yhteistyötä muun muassa valtioneuvoston kanslian kanssa. Parhaillaan on käynnissä projekti, jonka aikana käydään 50 keskustelua Suomen tulevaisuudesta eri puolilla maata. Keskustelut liitetään osaksi Suomen tulevaisuusselontekoa.
Ole utelias ja kuuntele
Vastakkainasettelun ja päälle puhumisen sijaan Arikka toivoo kevään kuntavaalitenteiltä syvällistä vuoropuhelua.
– Ei niin, että käsitellään 20 aihetta per keskustelu, vaan olisikin vain kaksi aihetta.
Yleensä kärkkäästi puhuvat poliitikot saavat mediassa palstatilaa, mutta ihminen voi olla Arikan mukaan vaikuttava ja kiinnostava myös olematta hyökkäävä. Esimerkkinä hyvästä keskustelijasta hän mainitsee taloustieteilijä Sixten Korkmanin.
– Hän on rakentava, eikä puhu toisia vastaan. Nykyään on todella tyypillistä, että oma ajatus tuodaan esille sitä kautta, että vastustetaan jotakin toista. Harvoin kukaan muuttaa mielipidettään, jos haastat, pilkkaat tai arvostelet, Arikka huomauttaa.
Paras tapa kehittää keskustelukulttuuria on aloittaa omasta itsestä. Esimerkiksi sosiaaliseen mediaan kommentoidessa kannattaa Arikan mukaan miettiä, mihin sävyyn tuo esiin mielipiteensä. Haastanko ja arvostelenko muiden tapaa elää vai kerronko omista kokemuksistani vähättelemättä muita?
Rakentavan keskustelun kolme tärkeintä ohjenuoraa on kuunnella toista, olla läsnä ja suhtautua uteliaasti muihin ihmisiin.
– Ei niin, että puhuu vain itsestään, vaan on kiinnostunut myös toisesta, Arikka muistuttaa.
Hän myöntää joutuneensa harjoittelemaan myös omia vuorovaikutustaitojaan. Introverttina Arikka kokee olevansa enemmän kotonaan pienessä ystäväporukassa kuin suurissa ihmisjoukoissa.
– Tuttujen seurassa olen nopea ja aktiivinen keskustelija, mutta vieraammassa porukassa muutun hiljaiseksi tarkkailijaksi. Olen joutunut harjoittelemaan sitä, että otan rohkeammin osaa keskusteluun, vaikka minulla ei olisi asiasta loppuun asti hiottua mielipidettä.
Erätauko
Erätauko on keskustelumenetelmä, jota voi käyttää erilaisissa ryhmissä ja organisaatioissa.
Erätauko-keskustelu sopii parhaiten 6–25 ihmiselle.
Keskustelun aikana pyritään istumaan kasvotusten piirissä. Korona-aikana keskusteluja on järjestetty pääosin etäyhteyksillä.
Menetelmää on hyödynnetty mm. eri kaupungeissa ja kunnissa, seurakunnissa, järjestöissä ja organisaatioissa, kouluissa ja oppilaitoksissa.
Erätauko-säätiö on poliittisesti riippumaton. Säätiön perustivat Jenny ja Antti Wihurin rahasto, Sitra, Suomen Kulttuurirahasto sekä Svenska kulturfonden keväällä 2019.
Laura Arikka
Syntynyt Kaarinassa vuonna 1982.
Valmistunut teologian maisteriksi Åbo Akademista.
Työskennellyt ennen Erätauko-säätiötä mm. Kaarinan seurakunnassa pappina, ihmisoikeuskouluttajana, oppilaitospappina ja turvapaikanhakijoiden hätämajoituksen vapaaehtoiskoordinaattorina.
Naimisissa Malmin seurakunnan kirkkoherran Heikki Arikan kanssa. Pariskunnalla ei ole ole yhteisiä lapsia.
Perheellä on kodit sekä Turussa ja Helsingissä: ”Äitini ja siskoni perheineen asuvat edelleen Kaarinassa.”
