Kaarinan keskusta oli Turussa: Kunnanvirasto seikkaili 150:n vuoden ajan ympäri Kaarinaa

0
Kunnanvirasto siirtyi sotien jälkeen Voivalaan. Kuva Pentti Mäkelän kirjasta Kaarinan kunnan historia, Kaarinan kaupunki / Innamaa1957.

Runsaat 150 vuotta sitten, 6.2.1869, Suomen senaatti julisti kunnallisasetuksen nojalla Kaarinan itsenäiseksi kunnaksi. Kuntien huolehdittavana olivat jatkossa muun muassa kansakoulut, sairaanhoito ja vaivaishoito, nykytermein sivistys ja sote.

Kaarinan kunnan keskuksena oli keskiaikaisen Kaarinan kirkon seutu Nummenmäellä nykyisen Turun puolella.

Taajaan rakennetulla alueella Nummenmäellä asui puolet Kaarinan väestöstä, lähinnä työläisiä ja käsityöläisiä. Muuten Kaarina oli pääasiassa maaseutua.

Kuntakokoukset aluksi pitäjäntuvassa Nummella

Kaarinan kuntakokoukset pidettiin aluksi pitäjäntuvassa paikalla, johon myöhemmin rakennettiin Nummen kansakoulu. 1800-luvun lopulla koulun yhteydessä oli huoneisto kuntakokouksia ja kunnan hallintoa varten.

Kunnankirjuri Emil Melakosken kotona Puistotie 7:ssä olevasta huoneesta tuli vähitellen kunnan yleinen kanslia. Vuonna 1922 kunnankirjuri vaihtui ja kanslia siirtyi kunnan torppaan osoitteeseen Santakuopantie 9.

Vuotta myöhemmin kunnallistoimisto muutti kunnan ostamaan Kairisen Alitaloon, joka sijaitsi valtion rautateiden santakuopan ja radan välissä, sekin siis nykyisen Turun puolella. Tässä ”Kunnantien” virastossa hoidettiin Kaarinan asioita vuoteen 1938.

Kunnan toiminnot hajallaan

Vuonna 1939 suuri osa Kaarinasta liitettiin Turkuun. Turku sai Nummen, Pappilan, Paaskunnan, Kairisen, Kuralan, Lausteen, Vähä-Heikkilän, Uittamon, Ilpoisten, Koivulan, Peltolan ja Haritun kylät.

Nummi ei liitoksen jälkeen enää ollut Kaarinan kunnan keskus, vaan väestön painopiste siirtyi Littoisten taajamaan, missä asui noin puolet Kaarinan asukkaista.

Kunnan toimintoja oli hajasijoitettuna eri puolille Kaarinaa. Esimerkiksi kansanhuollon toimisto toimi yhä Turussa, Hämeentie 16:ssa, ja ”juoksevien asioiden toimisto” oli Kaistin talossa Rantakulmalla Kaarinassa.

Vuonna 1946 Kaarinaan liitettiin Kuusiston noin 500 asukkaan kunta.

Viimeisin kuntaliitos on Kaarinan kaupungin ja Piikkiön kunnan yhdistyminen vuonna 2009.

Kunnanvirasto Voivalassa vajaa 30 vuotta

Sotien jälkeen vuonna 1946 Kaarinan kunnanvirasto koottiin Voivalaan kunnan maatilan ja kunnalliskodin kiinteistöön.

Kunta oli aikanaan ostanut Voivalan Itätalon rusthollin kunnalliskodiksi. Nykyisin rusthollista jäljellä olevat rakennukset tunnetaan nimellä Alarinne ja Ylärinne, ja ne ovat yksityisomistuksessa.

Voivalassa kunnantoimistossa oli usean eri hallinnonalan hallintohenkilöstöä kunnansihteeristä rakennusmestariin. Kuntakeskus oli Voivalassa 1970-luvulle saakka.

Vuonna 1969 Kaarinaan oli perustettu kunnanjohtajan virka, jota hoitamaan valittiin kunnansihteeri Erkki Kuusela.

Kaarinalle saatiin ydinkeskusta 1970-luvulla

Hovirinnan tilan omistaja Oskari Hollmén myi tilansa Kaarinan kunnalle vuonna 1968. Hovirinnan alueen kaava valmistui 1972, ja uusi Kaarinan keskusta alkoi muodostua Paraistentien risteykseen, joka tuolloin oli peltoa ja metsää.

Virastotalo valmistui Lautakunnankadulle vuonna 1974. Rakennuksessa oli kunnanviraston lisäksi terveyskeskuksen vastaanotto sekä Osuuspankki, apteekki, ravintola ja muita liiketiloja.

Tasakattoisen 1970-luvun viraston ilmettä on myöhemmin kohotettu rakentamalla siihen harjakatto. Tanssiravintola Huvikumpu sai väistyä uuden valtuustosalin tieltä 1980-luvulla.

1980-luvulla alettiin myös pohtia kulttuuritoiminnoille omistetun talon rakentamista työnimellä ”Kaarina-talo”.

Kaarina-talosta epävirallinen kaupungintalo

Kaarina julisti itsensä kaupungiksi 1.1.1993, ja virastotalon seinään kirjoitettiin Kaupunginvirasto. Vuonna 2009 Piikkiön vaakuna korvasi vanhan Kaarinan vaakunan.

Kaarina-talo valmistui vuonna 2018. Kaupunginvaltuusto kokoontuu nykyään Kaarina-talon Kaarina-salissa, ja osa kaupungin hallinnosta kaupunginjohtaja mukaan lukien siirtyi kadun yli Kaarina-taloon.

Monikäyttöisestä Kaarina-talosta on nopeasti tullut myös keskustan maamerkki. Rakennuksen seinässä ei lue Kaupungintalo, mutta kaupungin ja kaupunkilaisten talona sitä voi hyvällä syyllä pitää. Vanhan virastotalon kohtalo jää nähtäväksi.

Lea Heinonen-Eerola, Kaarinan oppaat

Kaarinan oppaat onnittelee 35-vuotiasta Kaarina-lehteä ja toivottaa menestystä tuleville vuosille!