Kaarinan ylijäämä kasvoi 8,5 miljoonaan euroon – Kouluremontteja ja hoitovelkaa maksetaan vasta tulevina vuosina

0

Kaarinan kaupungin tilinpäätös vuodelta 2020 on valmistunut. Tulos oli monien muiden kuntien lailla ylijäämäinen, valtion koronatukien vuoksi.

Ylijäämää kertyi lopulta Kaarinalle 8,5 miljoonaa euroa, mikä on lähes miljoonan verran enemmän kuin vielä helmikuussa ennustettiin.

Kaupungin kumulatiivinen ylijäämä on 26,2 miljoonaa euroa.

Kaarina sai valtion koronatukia 10,7 miljoonan euron verran. Ne tulivat osana valtionosuuksia.

Valtion koronatuen määrää monet ovat pitäneet ylimitoitettuna, kertoo Kaarinan talousjohtaja Sinikka Sinervuo-Koskinen. Hän taustoittaa, että todellisuudessa koronatuki vastaa Kaarinan tulojen menetyksiä ja kustannuksia, mutta nämä eivät vielä näy viime vuoden puolella.

Velkaa per asukas 2567 euroa

Pandemia on vähentänyt Kaarinan verotuloja ja toimintatuottoja. Verotuloja söivät varsinkin kuntalaisten lomautukset ja työttömyyden kasvu. Kuntalaiset eivät myöskään makselleet asiakasmaksuja, sillä monia kaupungin palveluita ei ollut tarjolla koronaepidemian vuoksi eivätkä ihmiset uskaltautuneet olemassa olevien palveluiden piiriin.

Pandemian lisäkustannuksia aiheutui erityisesti koronatestauksista ja suojavälineistä sekä aiempaa tarkemmasta siivoamisesta. Lisäksi hoitovelkaa on kertynyt sekä omassa terveydenhuollossa että erityissairaanhoidossa, mikä näkyy ikävästi tilinpäätöksissä tulevina vuosina.

– Myös lastensuojelun kustannukset koronan jäljiltä voivat yllättää, arvioi Sinervuo-Koskinen.

Toisaalta säästöjä saatiin merkittävästi erikoissairaanhoidossa ja palveluasumisen palveluseteleissä.

Kaupungin toimintakate meni 2,1 miljoonaa euroa plussalle budjetoituun verrattuna. Kokonaisuudessaan toimintakate oli 174 miljoonaa euroa. Toimintakate heikkeni edellisestä tilinpäätöksestä 2%.

Kaarinan toimintakuluista 39% on henkilöstökuluja ja 45% palvelujen ostoja.

Verotuloja kertyi 2,6 miljoonaa euroa vähemmän kuin talousarviossa oli oletettu. Valtionosuuksia taas saatiin 10,2 miljoonaa euroa enemmän kuin budjetissa oli arvioitu. Yhteensä kumpiakin Kaarina sai 193 miljoonaa euroa.

Lainaa otettiin lisää 4,2 miljoonaa euroa. Yhteensä korollista vierasta pääomaa kaupungilla oli tilinpäätöshetkellä 85 miljoonaa euroa, asukasta kohti 2567 euroa.

Viime vuonna lainaa per asukas oli 2499 euroa. Valtakunnallinen keskiarvo on 3352 euroa.

Investointeja lähes puolet vähemmän

Investointeja tehtiin lähes puolet vähemmän kuin budjetissa oli ennakoitu: investointeihin meni viime vuonna 19,2 miljoonaa euroa, kun talousarviossa oli laskeskeltu tarvetta olevan vielä 15,5 miljoonalle eurolle.

Nämä investoinnit siirtyvät tältä tilikaudelta seuraaville.

Sinervuo-Koskinen kertoo, että tendenssi on ollut sama jo muutamana vuotena: suunnitelluista investoinneista on saatu eteenpäin vain puolet.

– Yhtenä syynä on kaupungin pitkittynyt resurssipula rakennuttamisessa. Ei ole voitu viedä läpi yhtä aikaa montaa isoa projektia. Kun siirtymää on tullut monena vuonna peräkkäin, hankkeet myös kasautuvat.

Esimerkiksi Hovirinnan uudiskoulun rakennuskustannuksista 49%, käytännössä 4,5 miljoonaa euroa siirtyi eteenpäin tulevien vuosien murheeksi. Valkeavuoren liikuntahallin kustannuksista siirtyi 79%, noin 2,9 miljoonan euron verran. Samoin siirtyi eteenpäin Hovirinnan päiväkodin kustannuksista 57% (2,5 miljoonaa euroa), Krossin uuden paloaseman kustannuksista 100% (1 miljoona euroa) sekä pienempiä summia Piispanlähteen koulun, uimahallin, Hovirinnan rantasaunan ja Valkeavuoren koulun kustannuksista. Infrapalveluista eteenpäin siirtyi 27%, 7,4 miljoonaa euroa.

Kaupungin investoinnit rahoitettiin lähes kokonaan tulorahoituksella.

Koko konserni plussalle

Myös koko kaupunkikonsernin tilinpäätös oli ylijäämäinen. Se pääsi plussalle 9,1 miljoonan euron verran, kun vuotta aiemmin oli kertynyt alijäämää 10 miljoonan euron edestä.

Kaupunkikonserniin lasketaan mukaan kaupungin 7 tytäryhteisöä, 2 osakkuusyhteisöä ja 5 kuntayhtymää.

Konsernin toimintatuotot vähenivät 8,3% ja toimintakulut pysyivät ennallaan, edelliseen tilikauteen verrattuna.

Kaupunginhallitus hyväksyi tilinpäätöksen. Seuraavaksi sitä puntaroidaan vielä tarkastuslautakunnassa ja valtuustossa.