A) Tässä sijaitsi Kaarina-lehden toimitus
Kaarina-lehti oli kolahtanut ensimmäisen kerran kaarinalaisten postilaatikoihin 12.9.1985. Aluksi lehti ilmestyi kerran kuussa, ja sen ensimmäinen numero oli vielä nimeltään Kaarinalainen .
Vuoden 1986 alussa lehti alkoi ilmestyä kerran viikossa, ja seuraavana vuonna se muuttui tilauslehdeksi.
Kaarina-lehden toimitus oli aluksi rakennuksessa, jossa oli myös pääkirjasto ja Kaarina Center, sen Uudenmaantien puoleisessa päädyssä. Parin vuoden kuluttua toimitus siirtyi nykyiseen rakennukseen torin laidalle, ensin tosin eri toimistotilaan.
B) Paraisten liikenne kulki Kaarinan keskustan kautta
Kuusistonsalmen sillan ja Kaarinantien välillä ei ollut suoraa tieyhteyttä, vaan saariston autoliikenne kulki Kaarinan keskustan kautta Uudenmaantielle, silloiselle valtatie 1:lle, nykyiselle 110-tielle.
Saaristotien manner-Kaarinan osuus rakennettiin 1990-luvun loppupuoliskolla Turku–Helsinki-moottoritien rakentamisen myötä.
C) Turku–Helsinki-moottoritietä ei ollut
Nykyinen valtatie 1 tuli käyttöön Kaarinan osuudeltaan vasta 1990-luvun lopulla.
D) Hovirinnan kartano oli yhä pystyssä
Hovirinnan kartano, jonka maita Hovirinnan nykyinen lähiö ja Kaarinan ydinkeskusta alun perin ovat, oli vuonna 1985 yhä olemassa. Se aiottiin tuolloin säilyttää, mutta purkutuomio tuli jo seuraavana vuonna. Samana vuonna rakennus jo purettiin.
– Kartanon kellarikerroksen komeat kivipaadet ja Hovirinnan navetan 1,5-metriset kiviseinät upotettiin mereen Hovirinnan rannan kohdalle, kertoo Timo Hollmén .
Hänen isoisä Oskari Hollmén oli 1970-luvulla myynyt kartanon ja sen tilat Kaarinan kunnalle.
Tällä hetkellä, vuonna 2021, kartanonpaikkaa ei suoraan erota maastosta, vaan paikka on metsittynyt. Kartanon kohdalle ei ole rakennettu mitään muuta.
E) Kaarinan terveyskeskus oli vasta valmistumassa
Kaarinalaisilla ei ollut aiemmin ollut omaa varsinaista terveyskeskusta. Lääkäri otti 1980-luvun alussa vastaan nykyisessä vanhassa virastotalossa eli Oskarintalossa, Paraistentien puoleisessa päädyssä. Samassa rakennuksessa toimi myös apteekki.
Tätä ennen Kaarinan kunnanlääkärin vastaanotto oli ollut Turussa Hämeenkadulla sekä Kaarinassa Rinnehovinkadulla rivitalossa.
F) Kaarinan keskustassa laidunsi lehmiä
Kaarinan keskustassa Pyhän Katariinan tien ja nykyisen Vaakunantien risteyksen lähellä laidunsi 1980-luvulla vielä muutama lehmä. Lehmät kuuluivat nykyisen Lidlin tontilla sijainneelle pienelle maatilalle. Sen maiden ympärille oli alkanut nopealla tahdilla nousta Kaarinan keskustaa.
Tällä hetkellä yksi alueen teistä onkin nimeltään Laiduntie.
– Talossa eleli äiti kahden tyttärensä kanssa. Oli melkoinen ohjelmanumero, kun kylän lapset kivittivät joskus lehmiä, ja silloin sisarukset tulivat essut ojossa ja pääliina suorana komentamaan lapsia, kertoo Hovirinnassa tuohon aikaan asunut Ritva Mutanen Kaarinan Oppaista.
G) Piispanristillä oli useita lampia
Piispanristillä oli kolme lampea. Niitä ei näy tässä kartassa, vaan koko alue on merkitty Hartwallin teollisuusalueeksi, mutta kolme lampea näkyy Turun seudun karttapalvelusta löytyvästä ilmakuvasta, joka otettiin vuonna 1986.
Esimerkiksi nykyisen Bilteman ja Tokmannin kohdalla oli suuri lampi.
Lammet olivat syntyneet, kun Piispanristin soranotto loppui 1960-luvulla. Pohjavesi alkoi nousta hiekkakuoppiin. Niitä ryhdyttiin täyttämään 1970-luvulla, ja viimeiset täyttötyöt saatiin valmiiksi 2000-luvulle tultaessa. Vain yksi lammista säästettiin.
H) Pyhän Katariinan tie ei mennyt Piispanristille
Kaarinan halkaiseva Pyhän Katariinan tie päättyi Poikluomantiehen. Sitä jatkettiin Lemuntien tienhaaraan ja sieltä Piispanristille 1980-luvun lopussa.
I) Keskustassa ei ollut kirkkoa vaan Hovirinnan seurakuntakeskus
Silloinen Kaarinan kirkko sijaitsi Turun puolella. Hovirintaan oli rakennettu seurakuntakeskus, joka myöhemmin muutettiin Kaarinan kirkoksi. 1980-luvun puolivälissä kirkossa ei vielä ollut kellotapulia.
