”Lukupiiri on sosiaalinen henkireikä korona-aikana”: Lukuinnostus kasvoi Rauhalinnan piirin myötä

0
Lukupiiri kokoontui vuorotellen kunkin osallistujan kotona. Kuvassa Noora Nieminen, Veera Westerlund, Heli Tasala ja Emmi Kantonen. Kuvasta puuttuu Riia Otava.

– Aluksi meillä oli luettavana yksi kirja jokaiseen kuukausittaiseen tapaamiseen. Sitten määrä muuttui kahdeksi, ja nyt se on välillä jo kolme, Rauhalinnassa sijaitsevan rivitalon pohjakerrokseen kokoontunut naisporukka nauraa.

Viiden naisen porukka on tavannut lukupiirin merkeissä kohta kahden vuoden ajan. Porukka muotoutui alun perin saman naapuruston asukkaiden ympärille, joista osa oli myös työkavereita keskenään.

– Kokonaisena porukkana emme kuitenkaan tunteneet toisiamme entuudestaan, he kertovat.

Ensimmäisen kerran Heli Tasala, Emmi Kantonen, Veera Westerlund, Noora Nieminen ja Riia Otava kokoontuivat lukupiirin merkeissä 23.5.2019. Viiden osallistujan lukupiiri osoittautui toimivaksi ratkaisuksi.

– Viidellä ihmisellä on helppo löytää sopivat tapaamisen ajankohdat ja tavatessa jokainen ehtii olla äänessä, Kantonen kuvaa.

Heille on tullut kyselyitä, josko lukupiiriin voisi liittyä, mutta he ovat halunneet pitää porukan pienenä. Sen sijaan he kannustavat muita perustamaan omia lukupiirejään.

– Meille tämä on ollut varsinkin korona-aikana henkireikä, joka on pelastanut sosiaalisen elämän, Tasala kertoo.

Naiset kertovat, että ovat huomanneet monen muunkin perustavan lukupiirejä korona-aikana. Lukeminen harrastuksena on lisääntynyt, ja moni haluaa myös keskustella lukemistaan kirjoista.

Ammatit heijastuvat lukemiseen

Yleensä jokainen on lukenut saman kirjan, mutta välillä on tehty niin, että kaikki ovat lukeneet eri kirjan yhteisen kattoteeman alta.

Luettavista kirjoista on päästy hyvin yhteisymmärrykseen, mutta aina kirjoista ei olla samaa mieltä.

Tommi Kinnusen kirjoista olemme kaikki tykänneet. Toisaalta eniten keskustelua herättävät sellaiset kirjat, joista emme ole samaa mieltä, he kertovat.

Lukijoiden ammatit heijastuvat siinä, miten kirjoja luetaan.

– Minä keskityn usein kirjojen kieleen, Noora taas on historianopettaja ja Riia psykologi, joten kaikki tuovat omat tulokulmansa lukemiseen, Westerlund kertoo.

Jo alussa päätettiin, että luettavista kirjoista löytyisi paitsi romaaneja, myös tietokirjoja, runoja, novelleja ja elämäkertoja. Elämäkerroista he ovat tähän mennessä lukeneet Michelle Obaman, Tarja Halosen ja Kirsti Paakkasen tarinat.

Naiset kertovat, että lukupiirin myötä innostus lukuharrastukseen on kasvanut selvästi.

– Minä olin lapsena innokas lukija, mutta työelämän vuoksi into vähän hiipui. Nyt olen löytänyt lukemisen taas aivan uudella tavalla ja myös äänikirjat, Nieminen kertoo.

Paitsi kirjoista, lukupiirin keskustelut laajenevat usein myös muihin kulttuurin aloihin. Ryhmä onkin saanut jo lisänimen ”sivistyssiskot”.

– Olen aina ollut kova lukija, mutta lukupiirin myötä olen löytänyt myös uusia tv-sarjoja ja saanut esimerkiksi leffavinkkejä tätä kautta, Westerlund kertoo.

Tarjoilut kirjan mukaan

Lukupiiri kokoontuu vuorotellen kunkin osallistujan kotona.

– Alun perin tarjoilut hoidettiin nyyttäreinä, mutta pian huomattiin, että tarjottavaa oli niin paljon, että tästä meinasi tulla syömäpiiri. Niinpä sovimme, että tarjoilut hoitaa aina se, kenen luona kokoonnumme, Kantonen kertoo.

Usein tapaamisten tarjoilut ovat saaneet inspiraationsa luetuista kirjoista.

– Kun luettavana oli Annastiina Heikkilän Bibistä burkiniin, pidimme ranskalaisen illan viineineen, juustoineen ja macaronseineen. Olimme myös pukeutuneina baskereihin, Tasala kertoo.

Avoin tapaaminen suunnitteilla

Koska lukupiiriläisiä on vain viisi, ovat he voineet tavata myös korona-aikana – maskein ja turvavälein.

– Kerran tapasimme myös kokonaan etänä. Lisäksi on ollut hybridimallia, eli muut kokoontuivat normaalisti ja Veera, joka oli karanteenissa, oli mukana etänä, Nieminen kertoo.

Alun perin heidän tarkoituksena oli, että he voisivat kutsua lukupiiritapaamisiin mukaan myös kirjailijoita, mutta koronan vuoksi suunnitelma on siirtynyt myöhemmäksi.

Haaveena olisi järjestää myöhemmin myös yksi suurempi lukupiiritapahtuma.

– Olisi kiva järjestää sellainen avoin lukupiiritapahtuma, jonne saisi tulla kuka vaan. Sieltähän saattaisi sitten muotoutua uusiakin pienempiä lukupiiriä, naiset suunnittelevat.

Kaarinan kirjastossa ilmastolukupiiri

Kaarinan kirjastossa alkoi helmikuussa kaikille avoin lukupiiri, jonka tarkoituksena on lukea ilmastoasioihin keskittyneitä kirjoja.

Tapaamiset ovat kerran kuukaudessa verkossa, ja mukaan voi tulla vaikka vain yhdeksi kerraksi kerrallaan. Ilmastolukupiirissä keskustellaan luetuista kirjoista ja siitä, miten ilmastokriisin kanssa eletään.

Seuraavat lukupiirikokoontumiset ovat 19.4. jolloin keskustelussa on  Helena Wariksen   Linnunsitoja-kirja, sekä 17.5. jolloin keskustellaan Silja Annilan  teoksesta Hyvän sään aikana – mitä Suomi tekee, kun ilmasto muuttaa kaiken.

Tapahtumiin on ennakkoilmoittautuminen Kaarinan kirjaston nettisivuilla.

Kaarinan ilmastolukupiiri on osa kirjastojen, Greenpeacen, Lukukeskuksen, Suomen kirjastoseuran, Marttojen sekä Mannerheimin lastensuojeluliiton Uudenmaan piirin yhteistä kampanjaa.

Leave a Reply

  Subscribe  
Notify of