Pääkirjoitus: Älä sitä äläkä tätä

0

Vähennä ihmiskontaktit vain välttämättömään, älä juhli, älä käy parturissa, älä käy erikoisliikkeissä, älä deittaile, älä tapaa kodin ulkopuolisia ihmisiä, älä harrasta, älä vuokraa mökkiä, älä tee sitä äläkä tätä.

Yhä ankarampia koronarajoituksia tarvitaan ärhäköiden virusmuunnosten riehuessa, jotta ihmishenkiä säästyy ja teho-osastot pystyvät hoitamaan jokaisen, joka tehohoitoa tarvitsee. Toivon todella jonkun osaavan laskeskelleen, että rajoitusten hyödyt ovat edelleenkin inhimillisen kärsimyksen ja yhteiskunnan toimivuuden kannalta suuremmat kuin haitat.

Samalla yli vuoden kestänyt kieltojen ja rajoittamisten aika näännyttää näännyttämistään, ei pelkästään kieltojen sisällön vuoksi vaan siksi, että huomio käännetään toistuvasti siihen, mitä ei saa tehdä.

Kuukaudesta toiseen luodaan mielialaa, jonka mukaan kansalaisen ainoa tehtävä on olla aiheuttamatta harmia. Yksilöt säilötään koteihinsa tarkoituksettomina. Armopaloina jaetaan vinkkejä, miten koronasulussa elämästä saa mielekkäämpää vaikkapa leipomalla tai jumppaamalla – jotta ihmiset eivät aiheuttaisi lisää harmia romahtamalla henkisesti tai fyysisesti.

Ihminen ei kuitenkaan jaksa, mikäli hän tekee valintoja vain jonkin pahan välttämiseksi. Näköpiirissä on silloin yksipuolisesti uhkakuvia, raskaita asioita ja epäonnistumisen pelkoa. Ihminen tarvitsee jotain hyvääkin, mihin kurkotella: kiinnostavia päämääriä, mielihyvää asioista sinällään, onnistumisen hetkiä, tunnetta, että on tärkeä.

Musertavien koronauutisten keskellä yksilöt joutuvat tällä hetkellä kamppailemaan omin päin keksiäkseen jotain positiivista. Poliitikoilta, viranomaisilta ja yhdistyksiltä tarvittaisiin tähän kamppailuun tukea. Julkaiskaa edes haasteita, miten monta villasukkaa ehditään neuloa ja kiloa pudottaa siihen mennessä, että uusien koronatapausten määrä pienenee tiettyyn lukemaan. Antakaa viestiä, että kansalaisista on muuhunkin kuin harmin aiheuttajiksi.

Maria Kesti​