Topi Pärssisen aloite ulkokuntosalista on odottanut käsittelyä jo vuoden

0
Topi Pärssinen lenkkeilee Jäbä-koiransa kanssa usein Lähteenmäen maastossa. Viime keväänä hän teki kuntalaisaloitteen ulkokuntosalin perustamisesta Lähteenmäen puistoon. Yli 70 asukasta allekirjoitti Pärssisen tekemän aloitteen, mutta se odottaa yhä kaupungin vastausta.

Littoislainen Topi Pärssinen teki vuosi sitten kuntalaisaloitteen ulkokuntosalin rakentamisesta Lähteenmäen puistoon Littoisiin. Aloite sai innostuneen vastaanoton ja keräsi Kuntalaisaloite.fi-palvelussa lyhyessä ajassa yli 70 allekirjoitusta. Sen jälkeen ei ole tapahtunut yhtään mitään.

– Olin varovaisen toiveikas, että asia etenisi, mutta en voi sanoa olevani yllättynyt. Kukaan kaupungilta ei ole ollut minuun yhteydessä, Pärssinen kertoo.

Kaarinan kaupunginvaltuusto sai viime viikolla eteensä selvityksen keskeneräisistä kuntalais- ja valtuustoaloitteista. Valtuutetut olivat yksimielisiä siitä, että aloitteiden käsittely kestää Kaarinassa liian kauan.

– Ajattelen, että ainakin kuntalaisten tekemät aloitteet olisi mukava saada ripeästi eteenpäin, ettei synny sellaista kuvaa, että kaupunki suhtautuisi niihin vähättelevästi. Meillä on keskeneräisiä aloitteita vuosien takaa. Osa aloitteiden tekijöistäkin on jo varmaan muuttanut pois kaupungista, Jaana Shelby (kd.) kommentoi valtuustossa.

Koirapuistoja ja tulentekokielto

Selvityksen mukaan tällä hetkellä 22 kuntalaisaloitetta odottaa käsittelyä. Aloitteissa esitetään muun muassa koirapuistoja eri puolille Kaarinaa, hidasteita kaduille ja tulentekokieltoa Littoistenjärven rannalle.

Osa aloitteista vaikuttaa sisällöltään sellaisilta, että ne olisi helposti ratkaistavissa lyhyessä ajassa. Silti vanhimmat käsittelyä odottavat aloitteet ovat kolmen vuoden takaa. Viime vuonna Kaarinassa tehtiin kaikkiaan 17 kuntalaisaloitetta, joista noin puolet odottavat yhä ratkaisua.

Hallintojohtaja Päivi Antolan mukaan hyvän hallintotavan mukaista olisi antaa kuntalaiselle tieto siitä, kuka aloitetta käsittelee sekä arvio käsittelyajasta. Kuntalaissa ei ole kuitenkaan säädetty aikarajaa, mihin mennessä aloitteet olisi käsiteltävä.

Poikkeuksena ovat kuntalaisaloitteet, joissa on suuri määrä ihmisiä takana. Lain mukaan aloite on käsiteltävä puolen vuoden sisällä, jos vähintään kaksi prosenttia kunnan asukkaista on allekirjoittanut aloitteen. Kaarinan asukaslukuun suhteutettuna tämä tarkoittaa reilua 600 allekirjoitusta.

Kaarinassa aloitteiden käsittelyyn on luvassa parannusta. Kaupunginhallitus linjasi, että kaikki ennen vuotta 2021 tehdyt kuntalaisaloitteet on käsiteltävä tämän vuoden loppuun mennessä.

Lisäksi luottamushenkilöiden tekemien valtuustoaloitteiden käsittelyä vauhditetaan niin, että jatkossa jokaisessa valtuuston kokouksessa on käsiteltävä vähintään yksi valtuustoaloite.

Kannattaako aloitteen tekeminen?

Pärssinen toivoo edelleen, että aloite ulkokuntosalista toteutuisi. Hänen mielestään hyvä paikka ulkokuntosalille olisi Lähteenmäen ja Vyyryläisenmäen välissä olevassa puistossa. Alueella on jo leikkipuisto, jota kaupunki hoitaa aktiivisesti.

– Idea ei lähtenyt koronasta, mutta toki ulkokuntosalille olisi nyt entistä enemmän tarvetta, kun ihmiset ovat siirtyneet ulos harrastamaan liikuntaa. Lähteenmäen alueelle rakennetaan koko ajan lisää ja asukasmäärä kasvaa, hän kertoo.

Kuntoiluvälineet toisivat Pärssisen mukaan vaihtelua ja monipuolisuutta lenkkeilyyn sekä lisäisivät asukasviihtyvyyttä. Aikuiset voisivat kuntoilla sillä aikaa, kun lapset leikkivät viereisessä leikkipuistossa.

Pärssisen kokemukset kuntalaisaloitteesta vaikuttamiskeinona ovat ristiriitaiset. Aloitteen tekeminen oli helppoa.

– Toisaalta eipä niitä jatkossa tule tehtyä, jos ei niitä käsitellä, hän pohtii.

Mikä kuntalaisaloitteiden käsittelyssä kestää?

Kaarina-lehti kysyi johtavilta viranhaltijoilta, miksi vastausta kuntalaisaloitteeseen voi joutua Kaarinassa odottamaan jopa yli vuoden. Kysymyksiin vastasivat tekninen johtaja Jyrki Haapasaari , sivistysjohtaja Elina Heikkilä sekä sosiaali- ja terveysjohtaja Mikko Pakarinen.

Miksi kuntalaisaloitteiden käsittely kestää Kaarinassa niin kauan?

– Kuntalaisaloitteisiin asianmukaisesti vastaaminen vie usein työaikaa usealta viranhaltijalta ja vastauksen laatiminen vaatii merkittävän määrän työtä.

Kaarinassa tehdään myös runsaasti valtuustoaloitteita. Esimerkiksi viikko sitten pidetyssä kaupunginvaltuuston kokouksessa jätettiin seitsemän aloitetta. Pitäisikö valtuustoaloitteiden määrää rajoittaa?

– Valtuustoaloitteiden käsittelystä ei säädetä samalla tavalla kuntalaissa, kuten kuntalaisaloitteista. Teoriassa kunta voi siis rajoittaa valtuutettujen aloiteoikeutta, mutta Kaarinassa siihen ei ole nähty syytä.

Mikä on kuntalaiselle tehokkain tapa vaikuttaa asioihin: kuntalaisaloite, kaupungin sähköinen palautepalvelu vai jokin muu?

– Varmaan riippuu vähän siitä, mihin asiaan ja millä laajuudella haluaa vaikuttaa. Mikäli haluaa olla tiiviisti mukana päätöksenteossa, kannattaa hakeutua kuntavaaliehdokkaaksi ja pyrkiä päätöksentekijäksi. Mikäli tämä muoto ei tunnu itselle sopivalta tai oma asia on sinänsä yksittäinen, niin silloin kuntalaisaloitteen tekeminen on yksi vaihtoehto.

Arkipäiväisiin, kunnan tuottamiin palveluihin liittyvien yleisten palautteiden ja huomioiden toimittamiseen paras kanava on kaupungin palautepalvelu. Palvelun kautta lähetettyyn palautteeseen on myös mahdollista pyytä vastaus joko palautteen jättäjälle tai kaikkien nähtäville. Henkilökohtaiset asiat on parasta hoitaa suoraan asianomaisen yksikön kanssa.