Korona on muuttanut monen Kaarinan kaupungin työntekijän toimenkuvaa. Kaupunginvaltuutettu Sanna Vauranoja (kok.) on huolissaan, että osa työntekijöistä on tällä hetkellä vajaatyöllistettyjä, kun esimerkiksi kuntosalit ja uimahalli ovat olleet yleisöltä kiinni ja pääkirjastossa toimivat vain lainaus- ja palautusautomaatit.
Vauranoja jätti kaupunginhallituksessa selvityspyynnön, missä työtehtävissä ollaan tällä hetkellä koronan vuoksi vajaatyöllistettyjä ja millaisiin tehtäviin työntekijät ovat tilapäisesti siirtyneet.
– En tiedä, mitä nämä työntekijät tällä hetkellä tekevät, mutta omalle asuinalueelleni oli muun muassa ilmestynyt puihin laminoituja lappuja, joissa kehotetaan potkimaan puita tai leikkimään lumiapinaa. Minusta tällaisten tehtävärastien tekeminen ei vaikuta kaikkein hyödyllisimmältä tai vaikuttavimmalta tekemiseltä, Vauranoja kritisoi.
Poliitikot tekivät talousarvion laatimisen yhteydessä periaatepäätöksen, ettei Kaarinan kaupungin henkilökuntaa lomauteta. Vauranojan mielestä työntekijöille pitäisi kuitenkin pyrkiä keksimään järkevää tekemistä.
– Meillä on kaupungissa ikuisuusprojekteja, kuten arkistojen digitalisointi, johon myönnetään vuosittain määrärahaa. Toivoisin, että työaika käytetään tehtäviin, jotka pitää hoitaa. Tämä on ennen muuta oikeudenmukaisuuskysymys: kun terveydenhoitohenkilöstö tai opettajat venyvät joka päivä uusiin ennätyksiin, odotan, että kaikki muutkin tekevät täysillä töitä palkkansa eteen.
Nettijumppaa ja puistotöitä
Kaarinan henkilöstöjohtajan Maija Hanhialan tietoon ei ole tullut, että Kaarinan kaupungilla olisi vajaatyöllistettyjä työntekijöitä. Koronan takia toisiin tehtäviin siirtyneitä on tällä hetkellä muutama.
Vuosilomalta tavoitettu Hanhiala pahoittelee, ettei hänellä ole antaa tarkempia vastauksia, sillä Vauranojan pyytämää selvitystä ei ole ehditty vielä laatia. Tällä viikolla kartoitetaan kaupungin työntekijöiden työtilannetta ja mahdollisuuksia siirtyä osa- tai kokoaikaisesti korvaaviin tehtäviin. Samalla kartoitetaan tehtäviä, joissa on tällä hetkellä resurssivajetta.
Yksi koronan koettelemista toimialoista on ollut liikuntapalvelut. Kaarinan liikuntapäällikkö Tapio Svärd naurahtaa Vauranojan kysymykselle.
– Ei, meillä ei ole täällä vajaatyöllistettyjä, toiminta- ja työtapoja on vain muutettu. Esimerkiksi liikuntasuunnittelijat, jotka normaalisti vetävät ryhmiä, ovat tehneet nettijumppia ja vieneet ulos tehtävärasteja.
Viime keväänä koronan sulkiessa liikuntapaikat osa liikuntapalveluiden työntekijöistä siirtyi Svärdin mukaan töihin viherpalveluihin. Tämän takia viherpalveluihin ei tarvinnut palkata osaksi kesää kausityöntekijöitä. Osa liikuntapalveluiden työntekijöistä oli jakamassa ruokaa etäkoululaisille.
Liikuntapalveluissa työskentelee kaikkiaan 24 työntekijää, joista 1–2 on ollut tänä talvena puistopuolen hommissa. Muille on riittänyt töitä liikuntapalveluissa, vaikka liikuntapaikat ovat olleet joulukuusta lähtien rajoitetusti auki.
– On väärä käsitys, että kun uimahalli on yleisöltä suljettu, siellä ei tapahtuisi mitään. Uimahallissa on jatkunut normaalisti koululaisuinnit, samoin kuin iltauimakoulut. Kaarinan uimaseura järjestää uimahallissa iltaisin treenejä. Kassatyöntekijät ovat normaalisti töissä jakamassa kulkukortteja, Svärd kuvailee.
– Myös hyvä talvi on työllistänyt liikuntapalveluiden työntekijöitä. Latuja ja luistelukenttiä saatiin pidettyä lähes kaksi kuukautta auki, Svärd iloitsee.
Kirjastossa opiskeltu olan takaa
Kaarinan kirjastot ovat olleet joulukuusta lähtien auki vain kirjojen lainausta ja palautusta varten. Työntekijätarve ei ole kulttuuri- ja kirjastotoimen johtajan Ritva Nurminoron mukaan vähentynyt, sillä asiakaspalvelussa on tarvittu pääosin normaali määrä työntekijöitä. Myös yhteispalvelupisteissä työtehtävät ovat säilyneet ennallaan.
Eniten muutoksia on tapahtunut pääkirjastossa, joissa asiakkaat voivat noutaa ainoastaan etukäteen varattuja teoksia.
– Asiakkaiden hyllyvarausten hakeminen on työllistänyt yhden henkilön päivittäin kello 8–19 välillä. Lisäksi asiakkaille on tehty kirjakasseja noudettavaksi. Henkilökunta on myös velvoitettu opiskelemaan tavallista enemmän. Kirjastojärjestelmä on vaihtumassa, joten sitä on opiskeltu olan takaa, Nurminoro kuvailee.
Kirjastopalveluissa työskentelee 19 kokoaikaista ja yksi osa-aikainen työntekijä. Kulttuuripalveluissa kokoaikaisia työntekijöitä on kaksi.
– Kulttuuripalveluiden tapahtumat on pääosin toteutettu virtuaalisesti. Henkilökunta on tehnyt etätyönä tulevan toiminnan ja muun muassa uusien koulurakennusten taidehankintojen suunnittelua. Myös kirjaston henkilökunta on tehnyt jonkin verran töitä etänä, esimerkiksi aineistohankintaa ja työvuorolistoja, Nurminoro kertoo.
Terveyspalveluissa kaivataan apukäsiä
Sosiaali- ja terveyspalveluissa ei ole ollut Mikko Pakarisen mukaan pulaa töistä. Päinvastoin korona on tuonut mukanaan uusia työtehtäviä, kuten koronajäljitystä ja -testausta. Parhaillaan kartoitetaan, olisiko terveyspalveluissa sellaisia työtehtäviä, joihin voisi siirtää tilapäisesti muiden alojen työntekijöitä.
Joissakin kaupungeissa esimerkiksi kulttuurityöntekijöistä on koulutettu koronajäljittäjiä.
– Jäljityspuheluissa kysytään usein terveyteen liittyviä neuvoja, joten ei ole ihan yksinkertaista, että siirretään esimerkiksi kirjaston työntekijät jäljittämään altistuneita. Toki varmasti he pystyisivät soittamaan osan kontrollisoitoista, Antti Sandén pohtii.
Terveyskeskuksessa on hänen mukaansa kuitenkin muita töitä, joissa muiden alojen työntekijät voisivat olla avuksi.
– He voisivat järjestellä esimerkiksi vastaanottohuoneita ja huolehtia, että siellä on kaikki tarvittavat hoitovälineet valmiina.
Joka kolmas sote-työntekijä kokee, ettei selviydy työstään
Koronapandemialla on ollut eniten vaikutusta sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä sivistyspalveluiden työntekijöiden työhön. Vähiten muutoksia on tapahtunut kaupunkikehityspalveluissa.
Tämä käy ilmi covid-työhyvinvointikyselystä, jonka Kaarinan kaupunki teetti marraskuussa henkilöstölleen. Kyselyyn vastasi 41 prosenttia kaupungin työntekijöistä.
Lähes kolmannes sote- ja sivistyspalveluissa työskentelevistä vastaajista koki, ettei heillä ole ollut riittävästi voimavaroja selviytyä työstä. Sosiaali- ja terveyspalveluissa alle puolet vastaajista tunsi itsensä vahvaksi ja tarmokkaaksi työssään.
Kyselyssä selvitettiin myös, minkälaista tukea työntekijät kaipaavat korona-aikana. 70 prosenttia vastaajista oli sitä mieltä, että työntekijän ja esimiehen välillä vallitsee luottamuksellinen ilmapiiri, mutta vain vajaa 60 prosenttia vastaajista uskoi saavansa organisaatioltaan tukea, jos huomaa työkykynsä olevan heikentymässä. Sosiaali- ja terveyspalveluiden työntekijöistä lähes 40 prosenttia koki, ettei ole saanut riittävästi tukea selvitäkseen työstään.
Kyselyn tuloksia on käyty läpi kaupungin ja palvelualueiden johtoryhmissä. Tarkoituksena on toteuttaa toimenpiteitä kunkin palvelualueen vastauksissa nousseiden tarpeiden mukaan.
