”Asiakkaalle on sanottu, että kun liikut itse, se on sinun kuntoutustasi” – Kaarinassa nousi meteli pitkien hoitosuhteiden katkaisemisesta

0
Muun muassa jalkahoitoa ja fysioterapiaa ostopalveluna saaneiden asiakkaiden pitkäaikaisia hoitosuhteita on katkaistu. Tarkoituksena on jatkossa hyödyntää ostopalvelujen sijaan kaupungin omia palveluita.

Kaarinassa on katkaistu viime kuukausien aikana pitkäaikaisia, ostopalveluina hankittuja kuntoutuspalveluja. Kyse on esimerkiksi diabeetikkojen ja reumaatikkojen jalkahoidoista.

Useat kuntoutuspalveluja käyttäneet henkilöt ovat olleet yhteydessä Kaarinan vammaisneuvostoon, joka on pyytänyt terveyskeskuksen johtavalta lääkäriltä Antti Sandénilta selvitystä. Myös Vasemmistoliiton valtuustoryhmä on jättänyt asiasta selvityspyynnön.

Vammaisneuvoston puheenjohtaja Riitta Nissilä kertoo ihmisistä, jotka ovat sairautensa takia käyneet säännöllisesti jalkahoitajalla tai fysioterapeutilla jopa kymmeniä vuosia.

– Kaarinassa hoitopäätös tehdään aina vuodeksi kerrallaan ja päätökset tekee terveyskeskuksen kuntoutustyöryhmä. Sieltä on tullut kielteisiä päätöksiä ilman mitään perusteluja, vaikka kuntoutuksen toteuttamisesta pitäisi neuvotella ehdottomasti asiakkaan kanssa, Nissilä hämmästelee.

Turhat käynnit karsitaan


Johtavan ylilääkärin Antti Sandénin mukaan tarkoitus ei ole huonontaa kenenkään hoitoa, vaan kyse on toimintatapojen muuttamisesta ja täydentävinä palveluina hankittujen terapioiden vaikuttavammasta kohdentamisesta. Ostopalvelujen käyttöä tarkastellaan aiempaa kriittisemmin, ja tilalle tarjotaan kaupungin omia palveluja. Uudet linjaukset koskevat hänen mukaansa joitakin kymmeniä ihmisiä.

Sandén nostaa kuvitteelliseksi esimerkiksi ihmisen, joka on saanut parikymmentä vuotta sitten aivoinfarktin.

– Hänelle on myönnetty sen jälkeen vuosittain fysioterapiaa 1–2 kertaa viikossa, vaikka voidaan ajatella, että aktiivista kuntoutumista tapahtuu aivoinfarktin jälkeen enintään kahden vuoden ajan. Sen jälkeen kunnon ylläpito on enemmän ihmisestä itsestä kiinni.

– Fysioterapian tehtävänä on ohjata omatoimiseen kuntoutumiseen. Ymmärrän, että tuntuu ikävältä, kun vuosia kestänyt hoitosuhde katkaistaan, mutta jos siinä ei ole kustannusvaikuttavuutta, miksi sitä pitäisi jatkaa? Kuntoutuspäätösten pituus ei ole automaattisesti vuosi, vaan voi olla esimerkiksi kymmenen käynnin sarja, jolla on selkeä tavoite, Sandén perustelee linjauksia.

Terveyspalveluiden ostopalveluista ei olla luopumassa kokonaan, vaan niitä tarjotaan aiempaa harkitummin. Esimerkiksi riskiluokkaan 2 kuuluvat diabeetikot pääsevät edelleen jalkahoitajan arvioon, mikäli terveydenhuollon ammattilainen katsoo sen tarpeelliseksi eikä esimerkiksi sairaanhoitaja tai terveydenhoitaja pysty omalla vastaanotollaan riittävästi ohjaamaan asiakasta omahoitoon.

– Harkinnan mukaan diabeetikoille voidaan myöntää myös useampia jalkahoitokäyntejä, mutta se, että ihmisellä on diabetes, ei lähtökohtaisesti tarkoita sitä, että hänellä olisi subjektiivinen oikeus käydä jalkahoitajalla monta kertaa vuodessa. Omahoito on kaikkein tärkein asia, ja siihen ohjaamme ihmisiä, Sandén korostaa.

”Tässä ei haeta säästöjä”


Uudet linjaukset koskevat kaikkia ostopalveluina hankittavia terveyspalveluja. Jalkahoidon ja fysioterapian ohella esimerkiksi toiminta- ja puheterapiaan pääsyn perusteita ollaan tarkasteltu uudelleen.

Ollaanko Kaarinassa sitten tähän asti myönnetty palveluja liian löysin perustein?

– En sanoisi, että löysin perustein, mutta välttämättä palvelujen myöntämisessä ei ole ollut struktuuria, Sandén muotoilee.

Hän korostaa, ettei uusia linjauksia ole tehty kustannussäästöjen toivossa, vaikka säästöjä todennäköisesti syntyykin.

– Kannustimena ei ole raha, vaan se, että ihmiset saavat kustannusvaikuttavaa hoitoa. Kunnan ei pitäisi kustantaa turhaa hoitoa, hän näkee.

Esimerkiksi fysioterapian asiakkaita ohjataan jatkossa enemmän ryhmämuotoiseen kuntoutukseen. Kaarinassa ikäihmisten palveluissa on fysioterapeuttien ohjaamia kuntosaliryhmiä. Tosin ryhmät ovat jo ennestään täynnä. Ryhmämuotoista kuntoutusta on Sandénin mukaan suunnitteilla myös terveyspalveluihin.

– Tavoitteena on, että hoito olisi aiempaa vaikuttavampaa ja koskettaisi laajempaa joukkoa.

Myös

henkinen arvo


Vammaisneuvostossa ollaan huolissaan siitä, riittävätkö kaupungin terveyspalvelujen omat resurssit paikkaamaan ostopalveluina hankitut palvelut. Toinen huolenaihe on, onko työntekijöillä riittävästi erityisosaamista.

– Ovatko esimerkiksi kaupungin omat fysioterapeutit niin perehtyneitä eri sairauksiin, että he voivat ottaa vastaan kenet tahansa? Nissilä kysyy.

– Osalle kuntoutuspalveluja saaneista ihmisistä on sanottu ihan suoraan, että kun liikut itse, se on sinun kuntoutustasi. Jokaisen ihmisen kuuluu tietysti liikkua, mutta eihän se korvaa kuntoutusta, Nissilä huomauttaa.

Vammaisneuvoston pelkona on, että kuntoutuksesta säästäminen lisää pitkällä aikavälillä terveyskeskuskäyntejä ja kalliimpien terveyspalvelujen tarvetta.

– Oma fysioterapeutti tai jalkahoitaja on yleensä oman alansa asiantuntijuuden lisäksi luottohenkilö, jonka kanssa jaetaan muutkin murheet. Ihmisestä voi tuntua kielteisen hoitopäätöksen saatuaan, että hänet on jätetty heitteille. Kukaan ei enää välitä, Nissilä pelkää.

Vammaisneuvosto käsittelee asiaa kevään kokouksissaan.​

Leave a Reply

  Subscribe  
Notify of