Konstan tavaroita katoaa koulupäivän aikana ja kirjat löytyvät vessanpöntöstä – Kaarinassa koulukiusaaminen on keskimääräistä yleisempää

0
Annalla on myös kaksi aikuista lasta, joista toista kiusattiin läpi peruskoulun.

Läskipää. Muun muassa sillä nimellä kaarinalaisen Annan alakouluikäistä poikaa kutsutaan koulussa. Tässä jutussa häntä kutsutaan Konstaksi . Lapsen suojelemiseksi kummankaan oikeaa nimeä ei mainita, vaikka äiti olisi muuten valmis puhumaan kokemuksistaan avoimesti.

Kiusaamista on jatkunut viime syksystä. Se on nälvimistä ja pientä tönimistä. Konstan tavaroita on piilotettu, ja hänen koulukirjansa on heitetty vessanpönttöön.

Äidin mukaan Konsta on hyvä ja tunnollinen oppilas, mutta isoissa porukoissa arka. Hän tarkkailee ja viihtyy yksin, mikä tekee hänestä kiusaajille helpon kohteen. Kiusaamista ei äidin tietojen mukaan tapahdu luokassa, vaan välitunneilla ja koulun jälkeen iltapäivätoiminnassa. Pahimmillaan kiusaaminen on ollut jokapäiväistä.

– Äskettäin Konsta totesi, että äiti eivät ne enää niin paljon hauku minua. Eivät edes joka päivä. Minua surettaa, että hän on niin tottunut kiusaamiseen, että iloitsee siitä, ettei häntä ole kiusattu pariin päivään. Eihän se niin pitäisi olla, äiti toteaa.

Joka kymmenes on kiusattu

Kaarinassa koulukiusaamista esiintyy kouluterveyskyselyn mukaan enemmän kuin Suomen kouluissa keskimäärin. Lähes 10 prosenttia 8.–9.-luokkalaisista kaarinalaisnuorista kokee kiusaamista vähintään kerran viikossa (THL 2019).

Kiusaamisprosentti on kyselyn mukaan korkeampi kuin missään muussa Varsinais-Suomen kunnassa.

Kaarinan hyvinvointikoordinaattori Hanna Inkeroinen pitää tulosta huolestuttavana.

– Näin iso osa oppilaista koki tulevansa kiusatuksi joka viikko. Kyse ei siis ole satunnaisesta kiusaamisesta, Inkeroinen analysoi.

Tulosta ei voi selittää myöskään ikäluokkien välisellä vaihtelulla, sillä luku oli vuonna 2017 tehdyssä kyselyssä täsmälleen sama.

– Tämä on asia, johon täytyy ehdottomasti tarttua ja on tartuttukin, johtava rehtori Emmi Virtanen kommentoi.

Hän muistuttaa, että kouluterveyskyselyn tulos kertoo kaupunkitasoisesta tilanteesta.

– Siitä ei voi tehdä vielä johtopäätöksiä, mikä on tilanne yksittäisissä kouluissa. Sitä varten olemme tehneet koulukohtaisia kyselyjä.

Alakoulussa kiusaamista ilmeni hieman vähemmän. 4.–5.-luokkalaisista oppilaista 8,1 prosenttia ilmoitti tulevansa kiusatuksi vähintään kerran viikossa (THL 2017).

Kaverikummeja välitunneille

Kaikissa Kaarinan kouluissa on käytössä KiVa-koulu tai Reilu koulu -malli, jolla kiusaamiseen puututaan ja sitä ennalta ehkäistään systemaattisesti.

Viimeisimmän kouluterveyskyselyn tulosten julkaisemisen jälkeen Kaarinaan perustettiin työryhmä, jonka tehtävänä on ollut miettiä, miten lasten tunne- ja turvataitoja voitaisiin kehittää. Lapsi ei luonnostaan osaa asettua toisen ihmisen asemaan. Esimerkiksi ryhmästä pois sulkemista ei välttämättä mielletä kiusaamiseksi, vaikka se on poissuljetulle hyvin vahingollista.

– Näen, että kiusaaminen on tietynlaista kyvyttömyyttä tai taidottomuutta toimia toisten kanssa. Tavoitteena on, että ryhmässä toimimista, omien ja toisten tunteiden tunnistamista sekä omista rajoista kiinni pitämistä opetellaan Kaarinassa systemaattisesti päiväkodista saakka, Virtanen kertoo.

Joissakin Kaarinan kouluissa on hyödynnetty välitunneilla kaverikummeja. Kaverikummit ovat vapaaehtoisia, yleensä vanhempia oppilaita, joiden tehtävänä on kerätä välitunnilla ympärilleen porukkaa leikkimään. Samalla he huolehtivat, ettei ketään jätetä ulkopuolelle.

– Ensi lukuvuotta silmällä pitäen on keskusteltu lisäresurssien osoittamisesta niille tiimeille, jotka tekevät kouluissa ennalta ehkäisevää työtä ja selvittelevät kiusaamistilanteita. Tavoitteena on, että meillä olisi enemmän aikuisia tekemässä sitä työtä, Virtanen kertoo.

Rangaistukset yksin eivät auta

Konstan äiti on ollut kiusaamisen takia yhteydessä koulun ja iltapäiväkerhon henkilökuntaan, mutta kokee, ettei yhteydenotoista ole ollut mainittavaa hyötyä.

Koulu järjesti tapaamisen, jossa olivat paikalla Konsta, hänen kiusaajiaan sekä opettajia. Tapaamisen jälkeen äiti sai koululta viestin, että kyseiset lapset eivät ole kiusanneet Konstaa kuukauteen.

– Homma oli sillä selvä. Itselleni jäi vähän hölmistynyt olo, että olisiko kiusaajien pitänyt saada vielä jotkut pinssit palkinnoksi siitä, että ovat olleet niin pitkään kiusaamatta.

Konstan kiusaaminen on vähentynyt, mutta ei loppunut kokonaan.

Johtavan rehtorin Emmi Virtasen mukaan kiusaaminen on asia, joka harvoin ratkeaa kertapuhumalla. Asiaa pitäisi selvittää riittävän kauan ja tarjota apua niin kiusatulle kuin kiusaajalle. Kumpikin osapuoli tarvitsee apua siihen, miten jatkaa tilanteesta eteenpäin

Julkisessa keskustelussa kiusaajille vaaditaan rangaistuksia, mutta pelkkä rangaistus ei useinkaan muuta tilannetta. Kiusaajalle on voinut muodostua luokassa voimahahmon rooli, mistä on vaikea päästä eroon.

– Tutkimusten mukaan lasten on hyvin vaikea muuttaa omaa toimintaansa ilman aikuisen apua ja tukea, Virtanen painottaa.

Unettomina öinä Konstan äiti miettii, miten voisi auttaa omaa lastaan. Millä tavalla kiusaaminen loppuisi?

– Se on tosi vaikea kysymys. Kiusaamisesta puhutaan paljon, mutta tuntuu, että siihen suhtaudutaan edelleen liian vähättelevästi, hän harmittelee.

– En syytä lapsia, he vasta harjoittelevat sosiaalisia taitoja, mutta aikuisilta toivoisin enemmän toimia. Itse olisin valmis tapaamaan kiusaajien vanhemmat ja keskustelemaan heidän kanssaan, miten lapset voisivat tutustua toisiinsa hyvässä hengessä.

Mehutarjoilua opettajanhuoneessa ja kiusaamiskysely joka kuukausi

Piikkiön yhtenäiskoulun oppilaat saavat joka kuukausi täytettäväkseen sähköisen kyselyn, jossa he kertovat anonyymisti muun mussa kiusaamisesta. Kyselyyn saa vastata oppitunnilla, minkä ansiosta vastausprosentti on korkea.

Kysely on koulunuorisotyöntekijä Eemil Heimolle yksi työkalu, jonka avulla hän voi puuttua koulussa tapahtuvaan kiusaamiseen.

– Kysely itsessään ei poista kiusaamista, mutta se auttaa hahmottamaan ongelmaa. Sen ansiosta olen koko ajan tasalla koulun ilmapiiristä ja nuorten fiiliksistä. THL:n kouluterveyskysely on Heimon mukaan myös tärkeä työkalu, mutta se toteutetaan ainoastaan joka toinen vuosi. Kouluilla tilanteet muuttuvat viikoittain.

Piikkiön omassa kyselyssä on kohta, jossa nuoret saavat kertoa, jos heillä on herännyt huoli jostakusta koulukaverista.

– Tänä lukuvuonna esimerkiksi selvisi, että yhdellä ikäluokalla oli selkeä ilmiö liittyen päihteisiin. Siihen päästiin puuttumaan kyselyn ansiosta hyvin tuloksin.

Yksikin kiusattu on liikaa

Piikkiön yhtenäiskoulu on hyvä esimerkki, miten koulukiusaamista voi vähentää ennalta ehkäisevällä työllä.

Kiusaamiskyselyn lisäksi koulussa järjestetään säännöllisesti esimerkiksi ulko- ja sisäopehuoneita. Ideana on, että oppilaat kutsutaan henkilökunnan reviirille opettajanhuoneeseen juomaan mehua ja syömään keksejä. Ulko-opehuoneessa vastaavasti opettajat jalkautuvat ulos ja viettävät välitunnin nuorten kanssa.

– Niissä tilanteissa ei välttämättä käydä syvällisiä keskusteluja, mutta nuorten kynnys ottaa asioita puheeksi toivottavasti madaltuu ja opettajat näyttäytyvät vähemmän pelottavina, Heimo kuvailee.

Yhteisöllisyyttä on pyritty vahvistamaan myös ottamalla oppilaita sekä vanhempainyhdistyksen jäsen mukaan koulun hyvinvointiryhmään. Hyvinvointiryhmässä ajetaan nuorten asioita, joten Heimon mukaan on tärkeää, että nuoret saavat itse osallistua keskusteluun.

Heimo ei kiistä, eteikö Piikkiössä olisi lainkaan kiusaamista. Sitä on, mutta varmasti vähemmän kuin olisi ilman kiusaamista ehkäisevää työtä.

Tammikuun kyselyssä 225 vastaajasta neljä kertoi tuntevansa itsensä koulukiusatuksi.

– Tavallaan sekin on liikaa. Jos kyselyn ansiosta saan yhdenkin tapauksen ratkaistuksi, silloin työ on jo kannattanut.

Pääartikkeliin haastateltu Konsta ja hänen äitinsä eivät asu Piikkiössä.

Leave a Reply

  Subscribe  
Notify of