Pääkirjoitus: Kuntapäätökset kuuluvat muillekin kuin lukion käyneille

0

Olin Kaarina-talossa mukana kiinnostavassa mediapaneelissa (s. 5), joka striimattiin kaarinalaisille katsottavaksi. Keskustelu velloi vielä tovin senkin jälkeen, kun kamera oli sammutettu, ja Kaarinan nuorisovaltuuston puheenjohtaja Rasmus Hakala kommentoi olevansa hyvin huolissaan ammattikoulua käyvien nuorten kuntavaali-tietämyksestä.

Kommentti pisti miettimään. Peruskoulun ja ammattiopistojen anti yhteiskuntaopista on tosiaan ohut, vaikka Suomessa tilanne on parempi kuin monessa muussa maassa. Siltikään monet ammattikoulun käyneet eivät Suomessa tiedä, missä ja miten heidän omista asioistaan päätetään. Vuolaimmat keskustelut julkisesta vallankäytöstä käydään lukioissa.

Ihminen, joka ei tunne päätöksentekoprosesseja ja sitä, miten omat tarpeet saa niiden keskellä kuuluviin, on altis salaliittoteorioille sekä vihaan perustuvalle populismille. On helpompi nähdä vihollisia tai vähintäänkin idiootteja kaikkialla kuin opetella monipolvisen demokratian rattaita, jotka monimutkaisuudessaan ovat usein tyrmääviä.

Vain vähän koulunpenkeillä istuneiden äänestysprosentti tapaa myös jäädä alhaiseksi. Esimerkiksi viime kuntavaaleissa pelkän perusasteen vaaraan jääneiden äänestysprosentti oli Suomessa 46%, ylemmillä korkeilla asteilla 81%. Vähän koulutettujen ääni ei kuulu demokraattisessa päätöksenteossa.

Päätöksentekoon perehtyminen peruskouluissa olisi helpointa aloittaa kuntapolitiikasta: kunnissa päätetään tutuimmista arjen asioista täällä ja nyt. Lisäksi päättäjien kanssa pääsee helposti juttusille. Tästä huolimatta oppitunneilla keskitytään usein valtakunnanpolitiikkaan. Arkailevatkohan opettajat sitä, että kuntapäättäjät voivat olla oppilaiden vanhempia tai perhetuttuja?

Maria Kesti

Leave a Reply

  Subscribe  
Notify of