Suomen upein Alvar Aalto -kokoelma sijaitsee Kaarinassa – Kolmijalkajakkara sai Pertti Männistön hankkimaan lähes tuhat Aallon esinettä

0
Pertti Männistö Jyväskylän näyttelytilassa. Aalto-harrastuksesta muodostui hänelle vähitellen työ.

Kesämäessä asuvalla Pertti Männistöllä on tiettävästi Suomen laajin – ja luultavasti myös upein – Alvar Aalto -esinekokoelma.

Männistö hurahti suomalaiseen muotoiluun, lähinnä Aalto-huonekaluihin, valaisimiin ja lasiesineisiin, 1990-luvun alussa.

– Se oli ihan sattuman kauppaa. Alku oli niinkin kliseinen, että kiinnostuin Aallon kolmijalkajakkarasta. Lopulta en edes ostanut sitä. Sen sijaan hankin Korhosen tehtaan peruja olleen Aallon prototyyppituolin.

Mallikappalehankinnan myötä harrastus sai nopeasti siivet.

– Puolipaniikissa ostin melkein kaiken, mitä vastaan tuli. Siihen aikaan Aallon perushuonekaluja löytyi helposti antikvariaateista ja osto- ja myyntiliikkeistä, jopa kirppareilta, hän kertoo.

– Jos aloittaisin Aalto-keräilyn vasta nyt, olisi kaikki työläämpää ja kalliimpaa.

Nykyisin Männistöllä on Aalto-huonekaluja pitkälti yli viisisataa. Valaisimia on 128 ja lasiesineitä nelisensataa, joista suurin osa Aino Aaltoa . Lisäksi kokoelmassa on erilaisia Aino ja Alvar Aallon suunnittelemia sisustusdetaljeja, muun muassa ovenkahvoja ja vetimiä.

”Hämmästyn yhä uudelleen”

Männistön Aalto-kokoelman esineitä on nähty näyttelyissä sekä kotimaassa että ulkomailla. Alkuvuonna kokoelma oli esillä Jyväskylässä laajempana kuin koskaan aiemmin.

– Näyttely oli tähänastisen keräilijänurani kohokohta, iloitsee Männistö.

Erityisen hyvillään hän on siitä, että kokoelmaan oli mahdollista tutustua Alvar Aallon suunnittelemassa rakennuksessa ja samalla arkkitehti-muotoilijan nimikkomuseossa.

– Esineitä katsoessani hämmästyn yhä uudelleen siitä, kuinka monipuolisia suunnittelijoita Aallot olivat ja kuinka antaumuksella he paneutuivat suunnittelutyöhönsä kauniin ja laadukkaan arkiympäristön hyväksi.

Hän kertoo olevansa valmis pitämään näyttelyn myös Kaarinassa, jos kiinnostusta ja sopiva tila löytyy ja joku on valmis maksamaan vakuutukset.

Männistön kokoelma on erityisen edustava Aaltojen teollisen muotoilun ensiaskeleiden osalta eli ajalta ennen sarjatuotantoa ja huonekaluvalmistuksen koneellistumista.

– Keräilyn kannalta arvokkaita ovat nimenomaan käsityönä tehdyt huonekalut, Männistö sanoo.

Kun Huonekalutehdas Korhonen siirtyi Turusta Littoisiin, ryhdyttiin koivuvaneria taivuttamaan koneellisesti, pintamateriaalit muuttuivat ja esimerkiksi muovilakat otettiin käyttöön.

Tahto tallentaa ja tehdä tunnetuksi

Pertti Männistö on lähtöisin Satakunnasta, miltei Säkylän kirkon kupeesta. Alun perin hänellä on työteknikon koulutus.

– Menin suoraan ammattikoulusta töihin Lännen konepajalle, jossa valmistettiin muun muassa Lokomo-tiehöyliä.

Säkylän vuosina Männistö keräili pienimuotoisesti Nuutajärven värillistä 1950-luvun design-lasia.

Lännen Tehtaat ajoi konepajansa alas 1990-luvun alussa. Männistö otti suunnakseen Turun seudun.

– Aalto-harrastukseni alkoi vuonna 1992, ja oikeastaan jo siitä lähtien kokoelman kartuttamisen taustalla on ollut paitsi keräilyn palo ja kova tiedonhalu myös tahto tallentaa ja tehdä tunnetuksi Alvar ja Aino Aallon merkittävää muotoiluperintöä, Männistö summaa.

Viime vuosituhannen lopulla Männistö työskenteli useita vuosia Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen varainhankinnassa. Vähitellen työkuviot alkoivat kuitenkin kietoutua yhä enemmän Aalto-harrastuksen ympärille.

– Perustin muotoiluun ja taideteollisuuteen erikoistuneen yrityksen vuonna 2000 ja vähän myöhemmin design-liikkeen Turkuun. Viimeiset kaksikymmentä vuotta olen järjestelmällisesti rakentanut ja jalostanut kokoelmaani.

Pari esinettä yhä kiikarissa

65-vuotias Pertti Männistö jäi työstään eläkkeelle pari vuotta sitten. Kokoelmakin alkaa olla jo varsin täydellinen. Mitä seuraavaksi?

– Täytyy varmaankin ryhtyä etsimään uutta harrastusta, Männistö hymyilee.

Pari Aallon hieman harvinaisempaa lasiesinettä on kuitenkin yhä vakavasti kiikarissa: Karhulan tehtaan valmistama venytetyn sydämen muotoinen lasimalja ja ankanräpylän mallinen pari senttimetriä korkea lasiastia.

Mutta ei hinnalla millä hyvänsä. Eikä rikkinäisinä.

Vanhin Männistön kokoelman esine on 1920-luvulta ja uusimmat 1960-luvun alkupuolelta.

Eräs aarteista on alkuperäinen Saturnus -kattovalaisin Turkuun vuonna 1928 valmistuneesta Lounais-Suomen Maalaistentalosta. Kyseessä on Aallon ensimmäinen ”oma” moderni valaisin.

Männistö on onnistunut hankkimaan myös yhden alkuperäisen tuolin Maalaistentalossa kauan sitten olleesta Ravintola Itämerestä.

Työn alla on Aalto-design -kokoelmakirja. Sen keskeisenä sisältönä tulee olemaan noin 650 korkealuokkaista valokuvaa Männistön Aalto-kokoelman esineistä.

Jyväskylän museoon lähti noin kolmannes Männistön Aalto-esineistöstä. Sekin oli todella suuri määrä.

– Jyväskylään vietiin tavaraa kaksi kuorma-autollista, kaksi pakettiautollista ja yksi farmariautollinen. Ja ne autot oli lastattu täyteen, Männistö kertoo.

Jyväskylän museo ja Männistö ovat tehneet yhteistyötä 1990-luvun alusta saakka. Tällä hetkellä museo on suljettu peruskorjauksen vuoksi.

Teksti Perttu Hemminki, kuvat Maija Holma

Leave a Reply

  Subscribe  
Notify of