Vaalipuhei: Jalkahoidolla säästetään isoja summia ja päivähoito on Kaarinassa heikoilla jäillä

0

Vaalipuhei-palstalla julkaistaan lyhennettynä ehdokkaiden omia kirjoituksia sekä toimituksen poimintoja Kaarinan kuntavaaleista.

Struktuuri kadoksissa?

Kaarinassa on herännyt keskustelu ja huoli ostopalveluina hankittujen kuntoutuspalveluiden myöntämisperusteiden kiristämisestä ja osin lopettamisesta. Johtavan ylilääkäri Antti Sandénin lausunnon mukaan aiemmin myöntämisessä ei ole ollut struktuuria.

Itse tunnen terapioista parhaiten diabeetikoille myönnetyt jalkojenhoitopalvelut, työskenneltyäni diabeteshoitajana Kaarinassa lähes kolme vuosikymmentä. Samat periaatteet, yksilöllinen tarve, omahoidon tukeminen, mahdollisimman itsenäinen elämä, pärjääminen ja lisäsairauksien ennaltaehkäisy koskevat kaikkia terapioita.

Lähtökohta diabeetikon ohjauksessa on, hoidon alusta saakka, että diabeetikko selviytyy jalkojenhoidosta itsenäisesti mahdollisimman pitkään. Jalkojenhoito ostopalveluna ei siis ole ollut subjektiivinen oikeus vaan yksilöllisen tarveharkinnan tulos. Jalkojenhoidon palvelutarvetta on aina arvioitu moniammatillisesti. Riskiluokan määrittelyllä arvioidaan diabeetikon jalkahaavariskiä. Riskiluokkaan 2–3 kuuluvilla on viisinkertainen riski jalkahaavaan. Pitkittyneessä jalkahaavassa on riski amputaatioon.

Kaarinassa on pystytty ehkäisemään amputaatioita suhteellisen hyvin. Ostopalveluissa on käytetty alan rautaisia ammattilaisia, yksityisiä palveluntarjoajia, jalkaterapeutteja ja jalkojenhoitajia.

Jalkojenhoidon ostopalveluita myönnettäessä ei pidä tuijottaa vain riskiluokkaa vaan pohtia diabeetikon tilannetta kokonaisuutena. Varhaisella puuttumisella voidaan välttää monia ongelmia sekä säästää.

Palvelu voidaan ostaa yksityiseltä. Kustannusten kattamiseen voidaan periä hoidosta omavastuu. Palvelusetelin käyttöönotto sopisi erittäin hyvin jalkahoitoon.

Toimintaa pitää aika ajoin tarkastella kriittisesti ja uudistaa menettelytapoja. Kun omatoimisuus ei riitä, apua tarvitaan. Ihmisen arjessa pienelläkin palvelulla on iso merkitys, myös psyykkisesti.

Aila Laitinen (kok.)

Eläkkeellä oleva diabetes-hoitaja, terveydenhoitaja

Päivähoidon tilanne on heikoilla jäillä

Kaupunkimme on muuttovoittoinen, ja olkaamme iloisia siitä. Lapsillamme on oikeus laadukkaaseen varhaiskasvatukseen sinä aikana, kun heidän vanhempansa käyvät työssä, opiskelevat tai ovat vaikka kotona uuden perheenjäsenen kanssa.

Päivähoitotilanne Kaarinassa on ollut heikko jo pitkään. Jonot ovat pitkiä ja paikkoja on osoitettu hyvin pitkien välimatkojen päähän, jopa naapurikaupunkiin.

Kaupunkimme ruotsinkielinen kunnallinen päiväkoti muutti jo vuonna 2019 Kuovinkadulta. Lapsiryhmät sijoitettiin useaan eri paikkaan. Onneksi heille löytyi yhteinen väliaikainen tila Hovirinnan parakeista. Nämä parakithan vuokrattiin alun perin vuodeksi, mutta yhä edelleen ne palvelevat kaupunkimme lapsia ja työntekijöitä.

Valitettavasti olemme saaneet ymmärtää, että koko ruotsinkielinen varhaiskasvatus oltaisiin jo kolmannen kerran siirtämässä, nyt Koriston päiväkodin tiloihin. Päättäjinä emme voi ymmärtää tätä ajatusta. Siirto aiheuttaisi ensisijaisesti sen, että myös suomenkieliset paikat vähenevät.

Siirto tehdään vastoin niin henkilökunnan kuin perheidenkin toiveita. Nämä ovat jo hyvissä ajoin ilmoittaneet olevansa tyytyväisiä väliaikaisiin parakkeihin. Oletteko kuulleet vastaavaa miltään toiselta taholta?

Ei ole mitenkään perusteltua siirtää lapsiryhmiä, jotka ovat muuttaneet jo useita kertoja. Tähän on löydettävä muu ratkaisu. Emme myöskään voi aiheuttaa paikkapulaa suomenkielisille sen varjolla, että ruotsinkieliset siirretään Koristoon. Päiväkotitilanne paranee varmasti jo vuoden kuluttua, kun uudet tilat valmistuvat. Sitä ennen on käännettävä kaikki kivet ja tehtävä luovia ratkaisuja sen sijaan, että siirretään ruotsinkielistä päiväkotia jälleen kerran.

Åsa Gustafsson, valtuutettu RKP

Jouni Marttila, sivistyslautakunnan varajäsen RKP