Ala-Lemun kartanon kaavasta päätetään keskiviikkona – Lemuntie muuttuu osin pyörätieksi

0
Ala-Lemun kartanon historia ulottuu 1200-luvulle. Nykyinen päärakennus rakennettiin 1700-luvulla. Silloin perustettiin myös kuuluisa, piispa Carl Fredrik Mennanderin hedelmätarha, joka oli laajimmillaan 1960-luvulla.

Luonnos Ala-Lemun kartanon asemakaavasta on valmistunut. Kaarinan kaupunkikehityslautakunta päättää kuluvan viikon keskiviikkona, lähetetäänkö se lausuntokierrokselle.

Lemuntien ja Ala-Lemun rantatien varteen kulttuurihistoriallisesti arvokkaaseen kartanoympäristöön on kaavoitettu pientaloja sekä palveluasuntoja.

Samalla tiestöön on tulossa muutoksia. Osa Lemuntiestä muutetaan kevyen liikenteen kaduksi, eli autoilla ei enää ajettaisi Lemuntietä Lemunniemen perukoille.

– Tämä tietenkin edellyttää, että uusi kokoojakatu toteutetaan ensin, kertoo kaavaluonnoksen laatinut arkkitehti Anna-Liisa Nisu .

Uusi kokoojakatu on esitelty alueen osayleiskaavassa ja kulkee nimellä Yli-Lemun puistotie. Jatkossa ajoneuvoliikenne kartanolle ja Lemunniemeen ei siis kulkisi pohjoisesta vaan idästä. Yli-Lemun puistotien on tarkoitus lähteä Kurkelantieltä sekä kulkea Auvaisbergin ja Yli-Lemun läpi Ala-Lemuun. Kaavaluonnoksen mukaan uusi tie yhtyy Ala-Lemun kartanon jälkeen Lemuntiehen, jonka kylkeen rakennetaan pyörätie.

Lemuntien hevoskastanjarivistöt sekä linnunhernetikkukoille rauhoitetut alueet on säilytettävä.

Omakoti- ja rivitaloja



Kartano on rajattu 7 hehtaarin kokoisen kaavoitusalueen ulkopuolelle. Kartano jää nykyisen kaavansa mukaisesti kokous-, ravintola- ja matkailukäyttöön.

Kartanon pihapiirin rakennukset, kuten talliravintola, kuuluvat kaavaan, ja niiden alue on luonnoksessa kaavoitettu matkailua palvelevien rakennusten korttelialueeksi (RM/s). Osassa rakennuksista tarkennetaan rakennussuojelumääräyksiä. Uudisrakennuksia ja korjaustöitä varten tarvitaan alueellisen vastuumuseon lausunto ennen rakennusluvan myöntämistä.

Puukujanne ja vanha tieyhteys Ala-Lemun rantatieltä kartanolle täytyy kaavan mukaan säilyttää. Lisäksi osa kartanon viereisestä pellosta on merkitty maisemallisesti arvokkaaksi pelloksi (MA), jolle ei saa rakentaa.

Kartanon ympäristöön on tulossa omakotitalotontteja (AO). Lisäksi alueelle on kaavoitettu kolme korttelia asuinpientaloja (AP) eli käytännössä rivitaloja. Uudisrakennukset saavat olla korkeintaan 2-kerroksisia.

Lisäksi alueelle on tulossa loma-asuntokortteli (RA).

”Nöyrästi liikkeelle”



Kaavaluonnoksen on laatinut Arkkitehtitoimisto Anna-Liisa Nisu. Kaarinan yleiskaava-arkkitehti Kaisa Äijö kertoo, että ulkopuolista apua tarvittiin Kaarinan kaavoitustoimen resurssipulan vuoksi.

Arkkitehtitoimisto on helsinkiläinen, eikä Ala-Lemu ollut Nisulle entuudestaan tuttu.

– Tämä oli hyvin mielenkiintoinen paikka! Onneksi alueen historiasta oli saatavissa hyvin kirjallisuutta. Näin arvokkaan kohteen kanssa täytyy lähteä aika nöyrästi liikkeelle, ja maisema on täällä hyvin haavoittuvainen, Nisu kommentoi.

Uudisrakentamista rajoittavat sekä kulttuurihistorialliset että luonnonsuojelukohteet. Esimerkiksi venevalkaman vieressä on yksi Kaarinan suurimmista tervaleppälehdoista.

Tervalepät eivät kestä vähäistäkään maanpinnan täyttöä. Lehtoon saa kuitenkin kaavaluonnoksen mukaan tehdä esimerkiksi polun pitkospuilla. Mahdollista valaistusta ei saa pitää päällä kesäisin, sillä se häiritsee alueella ruokailevia lepakoita. Pienpuustoa voi harventaa, mutta ylispuusto ja lahopuut on jätettävä paikoilleen.

Aloitteen kaavoituksesta teki Lemon Kartano Oy, aiemmalta nimeltään Lemon Golf, joka on omistanut alueen vudoesta 2013. Kartanon aiempi kaavamuutosprosessi keskeytyi vuonna 2016, ja uusi käynnistettiin syksyllä 2019.

Leave a Reply

  Subscribe  
Notify of