Tätä oli Piispanristillä asuvan Kalle Matilaisen , 30, arki vielä kuukausi sitten. Putkimies ja näyttötöitä vaille valmis datanomi on lähettänyt satoja työhakemuksia. Työnhakua kesti kolme vuotta ennen kuin tärppäsi.
– Ensisijaisesti halusin työllistyä koulutustani vastaavaan työhön, mutta olen hakenut töitä ihan joka alalta. Viikonlopun aikana saatoin kirjoittaa kymmenenkin hakemusta, enkä mitenkään liukuhihnalta, vaan oikeasti paneutuen.
Suomen hallitus kokoontui huhtikuun lopussa puoliväliriiheen. Yksi kiistakysymyksistä oli työllisyystoimet. Hallituksen tavoitteena on lisätä reilut 40 000 työpaikkaa.
Keinoiksi on esitetty siirtymistä pohjoismaiseen työnhaun malliin, jossa työttömiä työnhakijoita tavataan enemmän kasvokkain. Toinen keino on siirtää työnhakupalvelut entistä enemmän kuntien hoidettavaksi. Käynnissä on parhaillaan työllisyyden kuntakokeilu, jossa muun muassa Turku on mukana.
Mutta puhutaanpa vielä Matilaisesta. Mies on terve, koulutettu ja parhaassa työiässä. Miksi töiden saaminen on hänelle niin vaikeaa?
Pätkätöitä ja pettymyksiä
– Aluksi jokainen sähköpostin kilahdus herätti toivon. Vuoden jälkeen ei jaksanut enää pahemmin innostua, Matilainen kuvailee työnhakijan arkea.
Putkimiehille olisi töitä, mutta Matilainen ei ole koskaan työskennellyt putkimiehenä. Hän pääsi heti ammattikoulusta valmistumisen jälkeen töihin rauta- ja teräsvalimolle, jossa työskenteli 12 vuotta. Tehdastyön jätettyään hän kouluttautui datanomiksi.
– Datanomi on vähän kuin lähihoitaja. Tutkinto antaa pohjan monenlaisille eri töille, hän perustelee valintaansa.
Matilainen kuvitteli, että datanomeille riittää töitä, mutta todellisuus ei ole vastannut mielikuvaa. Kiinnostaviin tehtäviin on Turun seudulla satoja hakijoita.
Viimeisen vuoden aikana Matilainen on edennyt kahdesti toiselle haastattelukierrokselle. Molemmilla kerroilla työpaikan saaminen kaatui siihen, ettei hänellä ollut alalle soveltuvaa työkokemusta.
– Toisaalta eihän työkokemusta voi saada, jos ei koskaan pääse töihin, hän huomauttaa.
Työnhaun lomassa Matilainen on tehnyt vuokratyöfirman kautta pätkätöitä pääasiassa teollisuuden alalla. Pisin työjakso kesti neljä kuukautta.
– Sekin oli sellainen, etten koskaan tiennyt edellisellä viikolla, onko seuraavalla viikolla töitä. Sellaisessa epävarmuudessa on vaikea elää.
Virallisesti Matilainen ei ollut työtön työnhakija, sillä hän on edelleen koulun kirjoilla.
Miksi nuoret eivät työllisty?
Työkokemuksen puute on Jari-Pekka Messulan mukaan yksi keskeinen syy nuorten työttömyyteen. Messula työskentelee TE-toimistossa palvelupäällikkönä ja tietää, ettei tutkinto yksin työllistä ketään.
– Yleisin syy siihen, ettei työpaikkaa löydy, on, ettei osaaminen vastaa tarpeita.
Kaarinan työllisyyspalvelujohtaja Irina Lindroos on huomannut saman. Ennen nykyistä työtään Lindroos työskenteli yritysasiamiehenä Kaarinan Kehityksessä.
– Siellä nousi vahvasti esiin, että työnantaja tarvitsisi valmiin tekijän. Silloin, kun on kiire, ei ole aikaa perehdyttää. Sitten, kun yrittäjällä olisi aikaa opettaa, ei ole resursseja palkata ketään, hän kuvailee.
Yksi keino hankkia työkokemusta on palkkatuki. Sitä ei Lindroosin mukaan ehkä tunneta riittävän hyvin työnantajien keskuudessa. TE-toimisto voi maksaa palkkatukea työnantajalle, kun tämä palkkaa työttömän työnhakijan. Se kompensoi työnantajalle sitä riskiä, että hän joutuu käyttämään aikaa perehdyttämiseen.
Nuorten aikuisten työttömyyteen on toki muitakin syitä kuin työkokemuksen puute. Kaarinan työllisyyspalveluissa on asiakkaina nuoria, jotka eivät ole peruskoulun jälkeen suorittaneet mitään tutkintoa. Erilaiset diagnoosit ja mielenterveysongelmat näkyvät enenevissä määrin.
– Ehkä nuorille pitäisi antaa työmarkkinatietoutta enemmän. Toisaalta ennakointi on vaikeaa. Ala, joka työllistää nyt todella hyvin, voi hiipua nopeasti, Lindroos toteaa.
Jokainen työtön on yksilö
Lindroos ja Messula ovat pohtineet työnsä puolesta, miten työllisyysastetta saataisiin nostettua. Lindroos uskoo, että työpaikkoja tulisi lisää, jos rekrytointi tehtäisiin helpommaksi.
– Työnantajat kritisoivat sitä, millaisia riskejä työntekijän palkkaamiseen liittyy, ja että se on joustamatonta suhdanteiden suhteen. Työntekijän palkka juoksee edelleen, vaikka tilauskirja tyhjenee.
TE-toimistossa on asiakkaina myös paljon sellaisia ihmisiä, joiden työllistyminen on epätodennäköisestä taloudellisesti hyvinäkin aikoina. Kullanarvoinen kysymys on, miten saada heidät töihin.
– Osa on tehnyt ikänsä töitä sellaisessa ammatissa, jota ei ole enää olemassa. Joillakin työllistymisen esteenä ovat terveydelliset syyt. Meillä on myös paljon maahanmuuttajataustaista väestöä, jotka ovat suurelta osin hyödyntämättä. Halutaan, että ulkomailta tulee lisää työvoimaa, mutta itse koen merkittäväksi myös nykyisen maahanmuuttajaväestön integroimisen työn kautta yhteiskuntaan, Messula toteaa.
Maahanmuuttajien ja esimerkiksi romaniväestön työllistymiseen vaikuttaa osittain työnantajien ennakkoluulot. Työnantaja voi hylätä loistavan hakijan pelkän nimen perusteella.
Nuorten työttömien kohdalla näkyy Messulan mukaan myös se, että suhtautuminen työhön on muuttunut ja vapaa-ajan merkitys korostunut. Välttämättä mikä tahansa työ ei kelpaa.
Matilaisten kaltaisten koulutettujen nuorten kohdalla Messula kiinnittäisi ensimmäisenä huomiota työnhakutaitoihin.
– Kaikkein tärkein vaihe on, että pääsee haastatteluun.
TE-toimisto tarjoaa asiakkailleen työnhakuvalmennusta, jossa hiotaan CV kuntoon ja annetaan vinkkejä työnhakuun.
– Jos haluaa töihin, ei ole oikein muuta vaihtoehtoa kuin hakea. Työn perässä joutuu silloin tällöin muuttamaan, Messula opastaa.
Verkostoidu!
Matilaista lykästi työnhaussa kuukausi sitten. Työpaikka ei löytynyt perinteisellä tavalla, vaan somen kautta.
Hän julkaisi Twitter-tilillään avoimen työhakemuksen, joka osui erään esimiehen silmiin. Matilainen oli aiemmin hakenut töihin hänen yritykseensä.
Vuorokausi Twitter-päivityksen jälkeen Matilaisella oli vakituinen työpaikka asiakaspalvelukeskuksessa.
– Ensimmäinen työpäivä jännitti hirveästi, koska en ole ennen tehnyt asiakaspalvelutyötä. Jotenkin kuvittelin olevani niin ujo, etten sopisi asiakaspalvelijaksi, mutta olen saanut hyvää palautetta.
Matilaisen haaveena on edelleen työllistyä it-alalle. Unelmatyöpaikka olisi sellainen, jossa pääsisi ratkomaan ongelmia tai auttamaan ihmisiä jonkin järjestelmän käyttämisessä.
Nuorille opiskelijoille Matilainen antaa kaksi vinkkiä: hanki työkokemusta ja verkostoidu.
– Hyvät verkostot ovat järjettömän tärkeät, sillä ikinä ei voi tietää, minne lopulta päätyy töihin. Itse en olisi kaksi kuukautta sitten voinut uskoa, että työskentelen asiakaspalvelijana. Jostakin se tärppää.
