Sosiaalityöntekijä kokoomuksesta ja liiketalouden opettaja demareista? Katso epätyypilliset ehdokkaat täältä

0
– Kaikki puolueet ovat ihmisten asialla. Kokoomus kannustaa ennen kaikkea työhön ja kunnioittaa ahkeruutta, miettii kokoomuksen ehdokas, sosiaalityöntekijä Camilla Elonen.

Kokoomuslaiset ovat yritysjohtajia, demarit lastentarhan opettajia ja sosiaalityöntekijöitä, vihreät koulutettuja nuoria, perussuomalaiset kouluttamattomia, vasemmistoliitossa on metalliduunareita ja humanisteja, keskustalaiset ovat maajusseja, kristillisdemokraatit herätyskristittyjä ja RKP:n edustajat puhuvat ruotsia. Meillä on puolueista vankkoja mielikuvia, joissa on totuuden siemenen lisäksi aimo annos stereotypioita.

Kaarina-lehti yhytti Kaarinan kuntavaaliehdokkaista ihmisiä, jotka eivät edusta edellä olevia mielikuvia vaan rikkovat luutuneita käsityksiä puolueistaan. Mitä tuumivat kokoomuslainen sosiaalityöntekijä, liiketaloutta opettava demari, vihreä koneinsinööri, perussuomalainen ruotsinkielinen lääkäri, suomenkielinen RKP:n ehdokas, homoliittoja kannattava kristillisdemokraattien ehdokas sekä yliopistotutkija keskustapuolueesta?

Kaarina-lehti yritti tavoittaa myös vasemmistoliitosta kosmetologiyrittäjä Jelena Säkkiä, mutta häneltä ei saatu kommenttia.

”Sosiaalityö tarvitsee kestävän talouden”

Kaarinan suurimman puolueen, kokoomuksen listoilta löytyy kuntavaaliehdokkaana ensimmäistä kertaa oleva Camilla Elonen: sosiaalityöntekijä, joka työskentelee kunnallisessa organisaatiossa. Ammatin perusteella hänen luulisi olevan SDP:n tai vasemmistoliiton listoilta, mutta Eloselle kokoomus oli itsestään selvä valinta.

– Kaikkien puolueiden tavoitteena on, että ihmiset voivat hyvin, mutta eri puolueilla on siihen eri keinot, Elonen sanoittaa.

– Mielestäni kokoomus tähtää kaikista puolueista eniten tulevaisuuteen. Jotta yhteiskunta toimii, se tarvitsee kestävän talouden. Työ tuo elinvoimaa, hyvinvointia, taloudellista tasapainoa ja mahdollisuuksia.

Samalla Elonen kokee ammattinsa rikkautena kokoomukselle.

– Työni on näköalapaikka siihen, miten yhteiskunta ja palvelut toimivat, miten ihmiset voivat ja mitä heikoimmassa asemassa olevat tarvitsevat. Pystyn kokoomuksessa tuomaan sosiaalityölle näkyvyyttä ja muuttamaan siihen liittyviä kuvitelmia, hän miettii.

– Olen myös nähnyt, mitä kehittämistarpeita sosiaalityössä on. Haluan vaikuttaa siihen, että julkiset palvelut toimisivat paremmin.

Varsinkin työllisyyden edistäminen on Eloselle tärkeää: työt ja ihmiset pitää saada kohtaamaan. Lisäksi hän itse on yrittäjäperheestä, joten kokoomuksen esillä pitämät yrittäjien asiat ovat tuttuja.

”Eivät demarit vastusta menestystä”

Kaarinan toiseksi suurimman puolueen SDP:n ehdokaslistalta löytyy Jarmo Ahonen, jonka luulisi kuuluvan ammattinsa perusteella kokoomukseen. Ahonen kouluttaa markkinointia ja markkinatutkimusta ammattikorkeakoulussa liiketalouden puolella. Myös hän on ensimmäistä kertaa kuntavaaliehdokkaana.

Ahonen ei näe ristiriitaa ammattinsa ja puoluevalintansa välillä.

– Eiväthän demarit vastusta sitä, että yhteistä kakkua kasvatetaan ja että teollisuus ja vienti menestyy. SDP keskittyy siihen, että se, minkä kokoisen palan kukin taho kakusta saa, menee oikeudenmukaisesti, hän kommentoi.

– Juuri oikeudenmukainen tulonjako on lähellä minun sydäntäni. Asiassa on demareiden ja oikeistopuolueiden välillä paljon eroa.

Ahonenkin kokee tuovansa rikkautta puolueeseensa.

– Politiikka on asioiden ja ideoiden markkinointia. Sillä, miten asiat esitetään, on suuri merkitys. Ehkä minulla on markkinoinnillisempi näkemys politiikkaan kuin perinteisesti demareilla, hän pohtii.

”Insinöörit tekevät Suomesta vihreän”

Vihreiden listoilta löytyy Eeva-Maria Kuparinen: metallialan ammattilainen ja konetekniikan insinööri, joka on erikoistunut moottori- ja energiateknologiaan. Hänen luulisi olevan vasemmistoliiton ehdokkaana.

Hän itse ei pidä ammatinvalintaansa erikoisena vihreälle ehdokkaalle, päinvastoin.

– Moni ei tule ajatelleeksi sitä, miten paljon konetekniikassa tällä hetkellä käsitellään vihreitä asioita. Meidän on luotava teknologiaa, joilla vähennetään luonnon kuormitusta, hän kertoo.

– Insinöörit sen miettivät, miten Suomesta tehdään hiilineutraali. Ei tämä maailma muutu, jos ympäristöasioita ajavat vain filosofian ja kasvatustieteiden maisterit.

Kuparisen toiveena on, että vihreistä löytyisi enemmän esimerkiksi insinöörejä ja duunareita. Monipuolisuus tuo ryhmään uusia näkemyksiä.

Kuparinen on ollut aiemminkin vihreiden ehdokkaana. Moni muistaa hänet parhaiten Sofia Virran kampanjapäällikkönä, joka onnistui luotsaamaan Virran minimibudjetilla kansanedustajaksi.

”Eivät perus­suomalaiset vastusta ruotsin kielen asemaa”

Mårten Kvist oli viime kuntavaaleissa RKP:n ehdokas, josta tuli muutamaksi vuodeksi Kaarinan vanhus- ja veteraanineuvoston puheenjohtaja. Näissä vaaleissa hän on vaihtanut puolueensa perussuomalaisiin. Ruotsinkielisenä yleislääketieteen ja terveydenhuollon erikoislääkärinä hän ei edusta tyypillistä mielikuvaa perussuomalaisesta.

Kvist itse kokee, että juuri perussuomalaiset ovat oikealla asialla.

– Puolue ajaa suomalaisten etua ja vastustaa korruptiota ja haihattelua, hän luonnehtii.

– Itselleni oli ollut pettymys, kun RKP teki naimakauppaa vasemmiston kanssa ja meni hallitukseen. Edustan arvoiltani oikeistoa, mutta kokoomus on mielestäni menettänyt uskottavuutensa eikä kristillisdemokraattienkaan kanssa natsannut. RKP:sta erottuani minuun otettiin yhteyttä perussuomalaisista, ja ensin luulin, että puolue vastustaisi ruotsin kielen asemaa. Sitten selvisi, että tällaista ei ole puolueohjelmassa.

Perussuomalaiset vastustavat kärjekkäästä maahanmuuttoa. Kvistillä itsellään on pitkä kokemus työstä ulkomaalaisten kanssa: Hän on ollut rakentamassa Bosnian perusterveydenhuoltoa ja kuntoutusta sodan jälkeen, johtanut Egyptin terveysreformia arvioivaa kansainvälistä tiimiä sekä vastannut maailman terveysjärjestön palveluksessa Euroopan perusterveydenhuollosta. Suomessa hän on vastannut yksityisellä puolella maahanmuuttajien terveydenhuollosta.

– En ole sitä vastaan, että Suomeen tulee ihmisiä, jotka tekevät töitä. Lisäksi niistä turvapaikanhakijoista, jotka saavat turvapaikan, tulee huolehtia. Sen sijaan paperittomille, jota oleskelevat laittomasti maasta, tulee kustantaa verovaroin vain hätäapu sekä paluu kotimaahansa, Kvist kommentoi.

”Keskustakaan ei saisi leikata koulutuksesta”

Keskusta on totuttu tuntemaan harvaan asuttujen seutujen ja maanviljelijöiden puolueena, mutta Kaarinassa keskustan ehdokkaana on yliopistotutkija Aimo Sillanpää.

Sillanpään moni tietää Tuorlasta: hän on Avaruuspuisto Väisälän toimitusjohtaja, joka on tehnyt työuransa Turun yliopistossa.

– Olisi minulla nuoruudessa saattanut löytyä opiskelijamylläköiden keskellä kiinnostusta vasemmaltakin, mutta se meni nopeasti ohi, hän hymähtää.

– Sinällään keskusta tuli minulle verenperintönä. Olen pieneltä maatilalta, ja jonkin aikaa minunkin ammattini oli maanviljelijä. Kun muutin Piikkiöön, ministeri Taisto Tähkämaa kolkutti ovelle ja pyysi ehdokkaaksi. Ei sitä kehdannut kieltäytyä. Ja olen kyllä tyytyväinen valintaani. Keskusta tuntuu kodilta.

Sillanpää ei koe koulutustaustansa olevan ristiriidassa maalaispuolueen kanssa: Suomen maaseudulla on vanhastaan ymmärretty kouluttautumisen merkitys. Sen sijaan edellisen pääministerin Juha Sipilän lohkaisut kaiken maailman dosenteista kirvelivät Sillanpään nahassa. Koulutuksesta tinkimistä Sillanpää ei hyväksy, vaikka tinkijä olisi omasta puolueesta.

”Kristillisdemo­kraatteihin nyky­aikaisempaa otetta”

Kristillisdmokraatit ovat esiintyneet julkisuudessa homoliittojen ja transsukupuolisten oikeuksien vastustajina, mutta tällä kannalla ei ole KD:n ehdokas Terhi Asikainen.

– Mielestäni homo- ja heteroseksuaaleilla tulisi olla samat oikeudet, hän painottaa.

– Sinällään tuen Päivi Räsästä siinä, että hän on oikeutettu sanomaan näkemyksensä. En kuitenkaan jaa hänen mielipiteitään.

Näyttävästi pukeutuva ja Instagramissa aktiivinen Asikainen poikkeaa muutoinkin uskovaisen stereotypiasta.

– En pelkää ristiriitatilanteita ja näen vahvuutena sen, että puolueeseen tulee vähän nykyaikaisempaa otetta, ensimmäistä kertaa ehdolla oleva Asikainen sanoittaa.

Kristillisdemokraattinen puolue on tuntunut omalta Asikaisen taustan vuoksi. Hän on saanut kristillisen kasvatuksen ja käynyt koulunsa Piikkiössä Toivonlinnassa. Rippikoulunkin hän kävi kahteen kertaan: sekä evankelisluterilaisen että vapaaseurakunnan.

”Suomenkielinen on nähty RKP:ssä vahvuutena”

Yksi eniten yllättävistä tämän artikkelin ehdokkaista on RKP:n listoilta löytyvä Juhana Laine : hän on läpeensä suomenkielinen.

– Ystäväni ovat kyllä ihmetelleet puoluevalintaani. Monen käsitys on, että RKP on yhden asian kielipuolue, Laine naurahtaa.

– Toki RKP vaalii ruotsin kieltä, mutta puolueohjelmassa on paljon muutakin. RKP tukee ennen kaikkea yrittäjyyttä, tasa-arvoa, suvaitsevaisuutta ja inhimillisyyttä. Täydellistä puoluetta ei ole olemassakaan, mutta RKP:n agendasta pystyn allekirjoittamaan eniten asioita.

Laineella on äidinkielestään huolimatta paljon ruotsinkielisiä kontakteja: hänen vaimonsa on ruotsinkielinen ja tyttärensä käyvät ruotsinkielistä koulua.

Tytärtensä kanssa Laine puhuu suomea.

– Ei paljon auttaisi, että puhuisin heille tiktokruotsia! Ymmärrän kuitenkin ruotsia hyvin.

RKP:ssä Laine on otettu lämpimästi vastaan. Hän osallistuu suomeksi keskusteluun ja on kokenut tulevansa hyvin ymmärretyksi.

– On hienoa, että minut nähdään puolueessa mahdollisuutena, ensimmäistä kertaa ehdokkaana oleva Laine iloitsee.