Taikajuomaa ja suudelmia: Piispanristiltä löytyi misteli

0
Kaarina-lehden lukija bongasi mistelin Piispanristiltä Puuilon parkkipaikan vierestä.

Mediassa on kerrottu Turusta löytyneistä, harvinaisista misteleistä, mutta Kaarinassakin kasvaa niitä. Kaarina-lehden lukija bongasi mistelin Piispanristiltä Puuilon parkkipaikan vierestä poppelista.

Mistelin leviämistä on seurattu Varsinais-Suomessa jo muutaman vuoden ajan. Turun yliopiston biodiversiteettiyksikössä työskentelevä biologi Jouni Issakainen kertoo, että Piispanristin misteli on tutkijoiden tiedossa.

– Löysin sen sattumalta toissavuonna. Olemme aktiivisesti kiertäneet paikkoja ja etsineet mistelin kasvustoja. Samoin yleisöhavainnot ovat olleet meille todella tärkeitä.

Turun seudulta on löydetty kaikkiaan noin 180 mistelin kasvupaikkaa. Niistä Kaarinassa sijaitsee viisi.

– Kaarina on alueena sellainen, että uskon, että siellä voisi olla misteleitä enemmänkin, Issakainen arvelee.

Tutkijoiden yhtenä tavoitteena on selvittää, miten vieraslaji on kulkeutunut Varsinais-Suomeen. Tällä hetkellä pääteoriana on, että misteli on päässyt leviämään luontoon 2000-luvun alkupuolella luultavimmin ihmisen tuomasta mistelikoristeesta. Tutkijat uskovat, että kaikki Turun seudulta nyt löydetyt mistelit ovat peräisin samasta, ehkä Naantalin suunnalla kasvaneesta emokasvustosta.

– Linnut ovat syöneet emokasvuston marjoja ja siemenet ovat levinneet lintujen ulosteen mukana, Issakainen selittää.

Misteliin liittyy monenlaisia uskomuksia. Asterix-sarjakuvassa mistelistä valmistettiin voimaa antavaa taikajuomaa. Iso-Britanniassa taas tapoihin kuuluu suudella mistelinoksan alla.

Misteli on Issakaisen mukaan Suomeen luontoon kiinnostava lisä, jota pidetään silmällä. Niiden vahingoittaminen tai keruu ei kuulu jokamiehenoikeuksiin.

– Misteli on puoliloinen, joka ottaa isäntäkasviltaan vettä ja ravinteita. Se on kuitenkin niin hitaasti etenevä, ettei siitä aiheudu mainittavaa haittaa puille. Puilla on kymmeniä stressitekijöitä, jotka ovat misteliä suurempia.