Kaarinan kaupunki: mallina joukkoliikenteessä muillekin!
Valtuuston ja hallituksen puheenjohtajat usein keskustelevat keskenään, ja tämä iskulause toimii edelleen.
Kokoomuksen valtuustoryhmä teki juuri aloitteen maksuttomasta joukkoliikenteestä sisäisillä linjoilla Kaarinassa. Teams-kokouksen vuoksi aloitetta ei saatu muiden ryhmien kannatettavaksi allekirjoituksin, mutta hurraa-huutoja on kantautunut kaikista ryhmistä. Aihe oli teknisessä lautakunnassa lähetekeskustelussa ja siirtyi sieltä positiivisessa hengessä valmisteluun. Kannatusta yli puoluerajojen sai kahden vuoden kokeilu.
Sisäisen liikenteen eli K-linjojen ongelmana on vähäiset matkustajamäärät ja pienet lipputulot. Kustannukset valtuustokaudessa veronmaksajille ovat noin 3 miljoonaa. Samanaikaisesti koulujen edustat ruuhkaantuvat yksityisautoista ja palveluihin pääsee heikosti. Ajoreitit vaativat täydellisen uudistamisen.
Maksuton joukkoliikenne olisi suurin piirtein kustannusneutraali ja valtakunnan tason positiivinen uutinen Kaarinalle. Samalla reittien uudelleen ajattelulla voitaisiin ratkoa useita ongelmia: Miten päästä koulusta harrastuspaikoille? Keskustaan halutaan kivijalkakauppoja, näihin tulisi päästä autotta ja parkkiongelmatkin vähenisi samalla.
Toimiva sisäinen joukkoliikenne ja vielä maksuttomana on nykyaikaa. Käyttäjät lisääntyisivät ja investointimme esimerkiksi kirjastoon, uima-halliin, palloiluhalliin, avaruuskeskukseen, elokuvateatteriin saisivat lisää käyttäjiä.
Jere Järvinen (sd.)
Kaarinan kaupunginvaltuuston pj
Matti Alander (kok.)
Kaarinan kaupunginhallituksen pj
Vammaispalveluista joutuu taistelemaan
Saamme aika ajoin lukea vammaisten perusoikeuksien rikkomisesta Suomen eri kunnissa. Vammainen lapsi on saattanut joutua siivouskomeroon aterioimaan tai hänen ei ole annettu ulkoilla muiden kanssa. Vuosien varrella olen törmännyt monenlaiseen, kuten myös yhdenvertaisuusvaltuutettu, jolle tehdään eniten kanteluja nimenomaan vammaisuuteen liittyvissä asioissa.
Poikani eläessä vammaispalvelujen saamisen ja laadun surullinen arki tulivat valitettavan tutuksi. Niiden saaminen on taistelua eikä laatu ole aina edes välttävää.
Suomi ratifioi YK:n vammaisten oikeuksien sopimuksen vuonna 2016 eli pohjoismaisittain myöhään. Sopimuksen olettaisi parantavan vammaisten asemaa merkittävällä tavalla, mutta nuivat asenteet ovat edelleen tiukassa.
Kaarinassa eräs poliitikko totesi keskustelussa, että vammaispalvelut tulisi lopettaa, koska ne maksavat niin paljon. Vammaispalvelut ovat lakisääteisiä, eikä kunta voi jättää niitä järjestämättä, olivat poliitikkojen asenteet sitten mitä tahansa.
Moni unohtaa, miten haurasta elämä on. Kuka tahansa meistä voi vammautua sairauden tai onnettomuuden seurauksena, eikä kukaan saa valita syntymälahjana saatuja vammojaan. Nuivat asenteet ovat myös itseltä pois.
Suomen tekee Suomeksi se, että olemme valinneet kantaa yhdessä sosiaaliset riskit, joita myös sairastuminen ja vammautuminen ovat. Yhteiskunnallisen keskustelun kovetessa nämä asiat näyttävät unohtuvan.
Maarit Snellman (vas.)
Kaarinan kannattaa laajentaa soten palveluseteliä
Valtion hallitus valmistelee sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusta, joka rajaa yksityisen ja kolmannen sektorin osuutta julkisista palveluista. Uudistuksen tavoitteet palvelujen saatavuuden parantamisesta ja jonojen lyhentämisestä edellyttävät monipuolista keinovalikoimaa.
Sekä nykyinen että valmisteilla oleva lainsäädäntö mahdollistaa yksityisen ja kolmannen sektorin hyödyntämisen esimerkiksi palvelusetelillä. Vaikka palveluseteli on jo nyt useassa kunnassa käytössä, sitä ei hyödynnetä laajasti. Kaarinassa palvelusetelin osuus on vain noin 7% sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalveluiden menoista.
Kaikkiaan sosiaali- ja terveyspalveluiden osuus Kaarinan budjetista on noin puolet, 115 miljoonaa euroa. Luku sisältää myös erikoissairaanhoidon menot. Palvelusetelillä tuotettu palvelu on keskimäärin 20% julkisesti tuotettua vastaavaa palvelua edullisempaa. Kaarinan kokoinen kaupunki voisi palvelusetelillä merkittävästi säästää.
Palvelusetelin laajentamisella on suuri vaikutus myös kunnan elinvoimaan. Se edistää paikallista yrittäjyyttä ja helpottaa pienten yritysten markkinoille tuloa. Samalla asiakkaan valinnanmahdollisuudet lisääntyvät.
Hallitus kaavailee sosiaali- ja terveyspalveluiden siirtoa kunnista kuntayhtymille vuoden 2023 alusta. Kaarina voisi hyödyntää uudistuksen siirtymäajan näyttämällä mallia ja laajentamalla voimakkaasti palvelusetelin käyttöä. Tämä toisi myös tarvittavan piristysruiskeen koronasta kärsineelle yrityskentälle.
Palvelusetelin arvo tulee asettaa realistiseksi, sillä asiakkaalle jäävä omavastuuosuus vähentää valinnanvapautta. Täyskatteinen palveluseteli, jossa omavastuu asetetaan nollaan, tukee pienimpiä yrityksiä ja keventää myös hallintoa.
Malla Rannikko-Laine (kok.)
