Terveyskeskuksesta pitää saada apua, kun on tarve
Verrattuna muihin kuntiin Kaarinassa saa ajan terveyskeskukseen melko hyvin. Kuitenkin joskus terveyskeskuksen puhelinajanvaraus tuntuu olevan tukossa eikä aikaa tahdo saada. Tämä luonnollisesti turhauttaa kuntalaisia.
Kaarinassa lähdetään herkästi kehittämään uutta ja vanhat peruspalvelut tuntuvat jäävän helposti unohduksiin. Asukasmäärä on kasvanut nopeasti, mutta peruspalveluihin ei ole annettu lisää resursseja samanaikaisesti.
Ryhmämme on menneen valtuustokauden aikana esittänyt peruspalveluiden resursoinnin lisäyksiä. Kaupungissa tulisi tehdä laajempi selvitys siitä, mitä erikoisosaamista puuttuu ja miten monta sairaanhoitajaa tai lääkäriä tulisi olla sujuvan hoitoon pääsyn ja hoidon takaamiseksi.
Lisäksi meidän tulisi aloittaa iltavastaanottojen kokeilu, jotta useammat kuntalaiset voisivat käyttää terveyspalveluita.
Kun kuntalaiset hakeutuvat hoitoon mahdollisimman varhain, eivät terveysongelmat ehdi monimutkaistua ja niiden hoitaminen tulee edullisemmaksi. Samalla voimme ehkäistä turhia erikoissairaanhoidon käyntejä, kun potilaita osattaisiin ja ehdittäisiin hoitaa paremmin Kaarinassa. Terveyden tasa-arvon näkökulmasta hoitoon pääsyn helpottaminen madaltaa myös terveyseroja. Varsinkin näin sote-uudistuksen kynnyksellä on lähipalvelut kehitettävä täyteen iskuunsa.
Niina Alho (sd.)
Rekrytointisuunnittelija, TtM
Sote-palveluissa tarvitaan ihmislähtöisiä ratkaisuja – ei uutta hallintoa
Valtion hallitus pyrkii saamaan sosiaali- ja terveydenhuoltoesityksensä hyväksyttyä eduskunnassa kiireellä ennen kesätaukoa. Työikäisen väestön vähetessä tarve sote-palveluiden kustannusnousun hillitsemiseksi ja saatavuuden parantamiseksi on kiistämätön. Hallituksen uudistusesitys on kuitenkin lisäämässä sote-kustannuksia, tuomassa maakuntaveron ja viemässä kunnilta äänen vaikuttaa palveluidensa järjestämiseen. Tämä ei paranna nykytilaa vaan heikentää sitä.
Uuden soten mukana tulisi aluevaltuustot. Vuoden 2017 kuntavaalien äänijakaumalla Varsinais-Suomen tulevan aluevaltuuston 79 paikasta Turulla olisi melkein puolet, 37 edustajaa. Kaarinan paikkamäärä olisi kuusi. Enemmistöön riittäisi kahden suurimman kaupungin äänet.
Malli heikentäisi Varsinais-Suomen pienimpien kuntien mahdollisuutta kehittää sosiaali- ja terveyspalveluita entisestään paikallisin ehdoin. Se asettaisi kaupunkeja ja kuntia vastakkain.
Emme halua vastakkainasettelua vaan parempaa seutuyhteistyötä. Kuntien ja kaupunkien tulee jatkaa ja lisätä palveluiden uudistamista yhteistyössä keskenään, vapaaehtoiselta pohjalta.
Samaan aikaan, kun hallitus on rämpinyt hallintouudistuksen kanssa, Suomessa on toteutettu paikallisesti merkittäviä sote-uudistuksia. Kuntien yhteistyöllä ja paikallisilla uudistuksilla, myös yritysten kanssa, on saavutettu eri puolilla Suomea vahvempia palveluiden järjestäjiä. Hallitus on kuitenkin rajaamassa yksityistä palvelutuotantoa.
Yritysten kurittamisen sijaan julkiselle palvelun järjestäjälle tulee tehdä kannustimet, jotka parantavat palveluiden tuottamista hyödyntämällä muun muassa terveysteknologisia ratkaisuja. Keskuskaupunkien päätösvallan ja valtiojohtoisuuden lisääntymisen sijaan tarvitaan entistä ihmislähtöisempää seutuyhteistyötä.
Anne-Mari Virolainen (kok.)
Kansanedustaja, Littoinen
Kaarinaan tarvitaan ala-asteikäisille hoitopaikkoja
Kaarinaa markkinoidaan lapsikaupunkina. Lapsille on tarjolla hyviä harrastusmahdollisuuksia, Hovirinnassa on ihana ranta, venesatama ja leikkipaikka. Istutuksista saakka kaikesta on huolehdittu hyvin, eikä kestä kauan, kun olet jo saanut kuulla Kuusiston piispanlinnan raunioista. Itse lisään keskusteluun myös hevostallit ja Toivonlinnassa sijaitsevan kristillisen yhteiskoulun. Kulkuyhteydet ovat hyvät.
Mitenkäs sitten auvoisessa lapsiperhekaupungissa, kun olet pienten lasten äiti tai isä ja haluat töihin? Olo turhautuu nopeasti. Päivähoitopaikoista on pulaa. Lapsen mennessä kouluun ei aina saa lasta aamuisin hoitoon. Ala-asteikäisten lasten vanhemmat ovat ahtaalla suunnitellessaan työ- ja perhe-elämän yhdistämistä.
Kesälomalla on hirvittävän haastavaa saada lapsi hoitoon. Jotkut lapset pärjäävät kotona yksin mutta eivät kaikki. Hoitoa ei ole järjestetty edes silloin, kun lapsi on saanut diagnoosin. Jos lapsella on esimerkiksi neurologinen sairaus ADHD, ei se lähtökohtaisesti tarkoita, että kunnan palveluista löytyisi lapselle hoitopaikka, edes vammaispalveluista.
Perhepäivähoitopaikkoja tarvitaan lisää ja kaikille ala-asteella oleville lapsille tai ainakin 6–10-vuotiaille tulisi järjestää mahdollisuus hoitopaikkoihin koulun loma-aikoina. On kaupungin kannalta hyvä, että vanhemmat pääsevät töihin. Pidetään kaupungin rattaat pyörimässä, ihmiset hyvinvoivina ja aikuiset ihmiset työssä.
Terhi Asikainen (kd.)
REKO takaa Kaarinaan edullista ruokaa ja elinvoimaisia yrityksiä
REKO on lähituotettua, terveellistä ja edullista ruokaa suoraan tuottajalta kuluttajalle ilman välikäsiä. REKO on kustannustehokasta ja aikaa säästävää. REKO-renkaat toimivat Facebookin kautta suljettuina ryhminään, joissa tilaukset ja toimitukset sovitaan. Ryhmät toimivat vapaaehtoisvoimin eivätkä ylläpitäjät saa työstään palkkiota.
Mikä onkaan parempi keino pitää kuntamme yritykset elinvoimaisina kuin tukea paikallisia yrityksiä ostamalla heidän palveluitaan ja tuotteita edullisesti? Kaarinan kannattaa tukea tätä toimintaa, sillä se luo mahdollisesti myös uusia työpaikkoja kuntaan ja takaa kuntalaisillemme edullisen, terveellisen ruuan.
Tehdään Kaarinasta yhdessä Suomen paras kunta!
Lisätietoja REKOsta: www.aitojamakuja.fi
Jani Nipala (ps.)
