Ylväs mänty seisoo Rauvolan puukoulun pihalla, kuten jo 115 vuotta sitten vuonna 1906, jolloin Kaarinan työväenyhdistys Uurtaja perustettiin Kukkulan torpassa Rauvolan koulun läheisyydessä.
Moni muu asia on kuitenkin toisin. Tuolloin Kaarinan asukasluku oli noin 6000. Kunnassa oli Nummenmäelle nykyiselle Turun puolelle vuonna 1899 perustettu Työväenyhdistys Taisto sekä Vähä-Heikkilän Työväenyhdistys Into. Into oli perustettu vajaa kuukausi ennen Uurtajaa.
Vuonna 1906 Suomi oli Venäjän keisarikunnan autonominen suurruhtinaskunta. Samana vuonna Suomessa siirryttiin säätyvaltiopäivistä moderniin, yleiseen ja yhtäläiseen äänioikeuteen pohjautuvaan demokratiaan. Äänioikeuden ja vaalikelpoisuuden saivat ensi kertaa kaikki naiset ja myös yli 90 prosenttia Suomen miehistä.
Ensimmäiset vaalit pidettiin vuoden kuluttua Uurtajan perustamisen jälkeen, ja sosiaalidemokraattinen puolue nousi työväen äänillä vaalivoittoon. Kaarinassa SDP sai 51,4 prosenttia annetuista äänistä.
Kaarinan väkiluku ja kartta uusiksi
Kaarinan maantiede on paljon muuttunut 115 vuodessa. Vuosikymmeniä Kaarina oli yrittänyt saada Turun kupeeseen kasvaneet Nummenmäen ja Vähä-Heikkilän alueet liitetyksi Turkuun. Vuonna 1939 toive lopulta toteutui. Tuolloin Kaarinasta liitettiin Turkuun Haritun, Ilpoisten, Kairiston, Koivulan, Kuralan, Nummen, Pappilan, Paaskunnan, Peltolan, Uittamon, Vähä-Heikkilän ja Lausteen kyliin kuuluneet tilat ja tilan osat.
Kunnan asukasluku supistui runsaasta 12 000 vajaaseen 2000:een. Tynkä-Kaarinaan jäi alkuvuosien työväenyhdistyksistä jäljelle vain Uurtaja.
Myöhemmin Kaarinaan perustettiin useita alueellisia työväenyhdistyksiä, joista nykyään jäljellä ovat vain Piikkiön ja Uurtajan yhdistykset. Nyt Kaarina on lähes 35 000 asukkaan kaupunki ja Turulle luovutetuista alueista saatiin ikään kuin korvauksena Kuusiston kunta vuonna 1946 ja Piikkiö 2009.
Myös Kaarinan kouluverkko on muuttunut 115 vuodessa. Vuonna 1906 Kaarinassa oli kolme kansakoulua: Nummen, Ylikylän ja Vähä-Heikkilän koulut. Kun vuonna 1939 Nummen ja Vähä-Heikkilän alueet liitettiin osaksi Turkua, jäi Kaarinaan näistä vain Ylikylän koulu.
Vuonna 1907 Kaarinaan perustettiin Rauvolan koulu. Sekä Ylikylän koulun että Rauvolan koulun rakennukset ovat edelleen tallella pienin muutoksin; Kaarina-Teatteri toimii Ylikylän koulun tiloissa, ja Rauvolan koulun tiloissa on päiväkoti.
”Parannetaan köyhälistön tilaa”
Vuonna 1906 Uurtajien jäsenmäärä oli alle 10 henkilöä. Yhdistyksen sääntöihin kirjattiin, että yhdistyksen tarkoituksena on ”kaikilla mahdollisilla keinoilla parantaa köyhälistön tilan parantamista henkisessä ja aineellisessa suhteessa”.
Nyt, vuonna 2021, uurtajalaiset Kaarinassa voivat hyvin ja aktiivisia jäseniä on yhteensä 135.
Uurtajien matka jatkuu ja tulevaisuutta hallitsee toivo: toimintaan mukaan on liittynyt uusia yhteisistä asioista kiinnostuneita nuoria jäseniä.
Kirjoittajat: Juuso Ranne, Sari Hukkanen, Noora Nieminen ja Tapani Mellanen
