Kaarinan tavoitteena hoitaalääkinnällinen kuntoutus itse – Sote-lautakunta sai selvityksen katkaistuista ostopalvelusopimuksista

0
Reumaa sairastava Liisa on leikattu yli 20 kertaa elämänsä aikana. - En aja yksin meidän asiaamme. Kaarinassa on valtavan paljon vanhuksia, jotka eivät uskalla väittää virkamiehille vastaan, hänen puolisonsa toteaa.

Reumaa sairastava Liisa on yksi niistä kaarinalaisista, joille kaupunki on hankkinut vuosia kuntouttavaa fysioterapiaa ostopalvelusopimuksella. Tänä vuonna hänelle ilmoitettiin, että ostopalvelusopimus katkaistaan. Aiheen yksityisyyden vuoksi Liisa ei esiinny tässä jutussa omalla nimellään.

Reumalääkäri on suositellut lausunnossaan Liisalle säännöllistä fysioterapiaa. Myös terveyskeskuksen fysioterapeutti on katsonut hänen hyötyvän fysioterapiasta. Vuosien ajan kaupunki korvasikin Liisalle noin 30 fysioterapiakäyntiä vuodessa.

Säännölliset fysioterapiakäynnit auttavat Liisan mukaan kramppeihin ja kipuihin. Kotona hän tekee fysioterapeutin antamia liikkeitä. Fyysisen puolen lisäksi tärkeää on henkinen ja sosiaalinen puoli.

– Tutun fysioterapeutin luokse on mukava mennä, pyörätuolilla liikkuva nainen toteaa.

Useita selvityspyyntöjä

Viime vuonna kaupunki vähensi Liisan fysioterapiakäyntejä kymmeneen kertaan vuodessa. Tämän vuoden alussa kotiin tuli kirje, ettei kaupunki korvaa enää fysioterapiakäyntejä lainkaan. Liisalle tarjottiin mahdollisuutta käyttää Kaarinan terveyskeskuksen fysioterapiapalveluita.

Sinne hän ei aio mennä aiempien huonojen kokemusten takia.

– Eikä sinne varmasti pääsisikään. Jos nyt tilaat ajan, niin pääsee ehkä loppukesästä, hän pelkää.

Kaarina-lehti uutisoi maaliskuussa, että kaupunki on irtisanonut kymmeniä ostopalveluina hankittuja hoitosopimuksia. Fysioterapian lisäksi ostopalveluina on hankittu jalkahoitoa, toiminta- sekä puheterapiaa. Ostopalvelusopimusten katkaiseminen on herättänyt hämmennystä ja asiasta on tehty useita selvityspyyntöjä.

Sosiaali- ja terveyslautakunta käsitteli johtavan ylilääkärin Antti Sandénin ja sosiaali- ja terveysjohtaja Mikko Pakarisen antamaa selvitystä kokouksessaan. Lautakunta oli Pakarisen mukaan selvitykseen tyytyväinen, eikä siitä syntynyt mainittavaa keskustelua. Selvityspyyntö menee vielä kaupunginhallituksen ja -valtuuston hyväksyttäväksi.

Kustannukset nousseet

Selvityksen mukaan tavoitteena on hoitaa lääkinnällinen kuntoutus, erityisesti fysio- ja toimintaterapia, kaupungin omana toimintana.

– Todennäköisesti jatkossakin on tarvetta ostaa jotakin täydentävää palvelua, mutta huomattavasti vähemmän kuin nyt, Sandén vertaa.

Ostopalveluina hankitun kuntoutuksen ja hoidon kustannukset ovat kasvaneet viime vuosina merkittävästi. Esimerkiksi jalkahoidon osalta ostopalveluihin käytettiin 57 000 euroa vuonna 2017. Viime vuonna kustannukset olivat 71 000 euroa. Fysioterapian ostoissa näkyy sama kasvutrendi, mutta paljon voimakkaampana.

Jatkossa lääkinnällistä kuntoutusta ja hoitoa tarjotaan niille kuntoutujille ja potilasryhmille, jotka hyötyvät siitä eniten.

Osalle ostopalveluja käyttäneistä asiakkaista on tarjottu mahdollisuutta jatkaa lääkinnällistä kuntoutusta kaupungin palveluissa. Asiakasmäärän kasvaessa on Sandénin mukaan harkittava resurssien lisäämistä. Talousarviosuunnitelmassa esitetään 2–3 uuden fysioterapeutin palkkaamista Kaarinaan ensi vuodeksi.

– Kaikkea ostettua fysioterapiaa ei tarvitse korvata omalla toiminnalla. On muistettava, että yksityisellä toimijalla on erilainen kannustin ja filosofia toimia kuin julkisen puolen palveluntuottajalla, Sandén muotoilee.

Kunta tuottaa palvelut veronmaksajien rahoilla, joten palvelun tarvetta on tarkasteltava objektiivisesti ja haettava mahdollisimman suurta kustannusvaikuttavuutta.

– Kunnan on kyettävä tekemään arviota hoidon vaikuttavuudesta ja sen tuottamasta terveyshyödystä. Joskus tämä tarkoittaa pitkien hoitosuhteiden lopettamista varsinkin, jos ostetun palveluiden tavoitteiden katsotaan saavutetun tai ne eivät enää ole lääketieteellisesti perusteltuja, selvityksessä todetaan.

”Vaimolle henkireikä”

Liisan puolison mielestä palvelujen leikkaaminen heikoimmassa asemassa olevilta on moraalinen vääryys. Hän on ottanut yhteyttä vammaisneuvostoon ja muihin päättäjiin.

– En aja vain meidän asiaamme. Kaarinassa on valtavan paljon vanhuksia, jotka eivät uskalla väittää virkamiehille vastaan.

Liisan kohdalla fysioterapia pitää yllä kuntoa ja edistää kotona pärjäämistä. Hän uskoo, että olisi ilman säännöllistä fysioterapiaa huomattavasti huonommassa kunnossa. Puoliso arvelee, että uudet linjaukset tuovat säästöä lyhyellä aikavälillä mutta tulevat ennen pitkää kalliiksi.

– Vaimoni fysioterapiakäynnit ovat maksaneet kaupungille 1 500 euroa vuodessa. Muita palveluja emme ole juuri tarvinneet: taksikyytejäkin olemme käyttäneet vain noin viisi vuodessa, vaikka voisimme ajella taksilla 18 kertaa kuukaudessa. Jokainen voi laskea, kumpi tulee kalliimmaksi, fysioterapiakäynnit vai vanhainkotiin joutuminen, hän vertaa.

– Sanotaan, että hoidon pitää olla kuntouttavaa. Eihän meistä yli 70-vuotiaista saada viisikymppisiä enää millään hoidolla, mutta monelle nämä palvelut ovat henkireikä. Tässä iässä ystäväpiiri alkaa olla sellainen, että lähetetään adressi tai käydään tervehtimässä hautausmaalla, mies tokaisee.

Johtava ylilääkäri Antti Sandén sanoo ymmärtävänsä terapeuttisen arvon. Hänen mukaansa päätökset on kuitenkin tehtävä lääketieteellisestä näkökulmasta.

– Sen henkireiän pitäisi löytyä muualta. Kaupungilla on liikuntapalveluja, kulttuuritoimintaa ja kaikkea muuta, joiden tehtävänä on lisätä sosiaalista ja henkistä hyvinvointia. Päätökset lääkinnällisestä kuntoutuksesta tehdään lääketieteellisestä näkökulmasta. Ne ihmiset, jotka aidosti hyötyvät kuntoutuksesta, hoidetaan jatkossakin, hän vakuuttaa.

Lääkinnällisen kuntoutuksen ostot vuonna 2020

Fysioterapia 166 000 euroa

Toimintaterapia 52 000 euroa

Puheterapia 42 000 euroa

Jalkahoito 71 000 euroa