Kuusiston linnassa oli keskiajan Pisan torni – Sotilaallisia mahdollisuuksia ei hyödynnetty

0
Kari Uotila on tehnyt väitöskirjan keskiaikaisista linnoista ja toimii myös Turun ja Helsingin yliopiston dosenttina.

Useimmat tietävät, että Kuusiston linna – yksi keskiajan mahtavimmista ja näyttävimmistä linnoista Ruotsi-Suomessa – revittiin alas osana uskonpuhdistusta, kun Ruotsi-Suomen kuningas Kustaa Vaasa muutti valtakunnan katolisesta luterilaiseksi ja otti samalla kirkon omaisuuden valtiolle. Harvempi tietää, että linnan purkamiselle oli toinenkin syy.

Linna oli pahasti kallistunut, kertoo arkeologi ja Muuritutkimus Oy:n johtaja Kari Uotila.

Esimerkiksi pyörötorni esilinnassa, jonka läpi useimmat kulkevat linnan sisäosiin, oli kallistunut ulospäin hurjat 8–10 astetta.

Vertailun vuoksi: Italian nähtävyyden, Kuusiston linnaa ennen valmistuneen Pisan tornin kaltevuus on pahimmillaan ollut vain 5,5 astetta.

– Todennäköisesti Kuusiston linnan pyörötornin kallistumasta olisi tullut vielä isompi, jos yläpuolisia osia ei olisi purettu, Uotila toteaa.

Myös monet linnaa ympäröivät muurit olivat pahasti kallellaan, minkä näkee yhä linnan itäisen esilinnan ulkomuureista. Samoin nykykulkija pystyy näkemään, miten kallistumista on yritetty jo keskiajalla pysäyttää ja oikaista tiilimuurauksilla.

Kallistuneet kivitornit ja -muurit olivat vaarallisia ja vaikuttivat todennäköisesti siihen, että linna päätettiin käyttötarkoituksen muuttamisen sijaan purkaa.

Uotila on vuosien mittaan ollut tekemässä tutkimuksia ja kaivauksia Kuusiston linnanraunioilla, ja hän on erikoistunut keskiaikaisiin muureihin ja rakenteisiin.

Hänen johtamansa, vuonna 1995 perustettu Muuritutkimus on Suomen suurin arkeologisia kenttäpalveluja tarjoava yritys, samaa kokoluokkaa kuin Museoviraston vastaava yksikkö. Muuritutkimus hoiti esimerkiksi Turun toriparkin ja Piikkiön kirkon hiljattain tehdyt arkeologiset kaivaukset.

Muuritutkimuksen toimisto sijaitsee Kaarinan keskustassa, tutkimus- ja varastotilat Piispanristillä. Uotila itse asuu Kaarinassa. Kaarina-lehdelle hän kertoi Kuusiston linnanraunioista kiinnostavia tietoja, joita voi lukea ohesta. Pohjapiirustus on Muuritutkimuksen.

Kuusiston linna

  • Rakennettiin 1300-luvulla Suomen kirkon keskukseksi. Piispa oli oleillut Kuusistossa jo 1200-luvun puolella, todennäköisesti puisessa rakennuksessa. Piispa omisti samalla koko Kuusiston saaren.
  • Novgorodilaiset polttivat linnan vuonna 1318. Lisäksi linnassa oli suuri tulipalo vuonna 1485.
  • Linna oli kooltaan ja komeudeltaan lähes Turun, Hämeen ja Viipurin linnojen veroinen.
  • Viimeinen piispa oli Arvid Kurki, joka joutui pakenemaan linnasta ja hukkui pakomatkalla. Tanskalaiset valtasivat linnan mutta Kustaa Vaasa valtasi sen takaisin jo vuoden kuluttua, vuonna 1523.
  • Linna purettiin vuonna 1528. Linnasta jäi jäljelle sen pohjakerros, jotka olivat olleet talouskäytössä. Asuin- ja juhlaosat ovat tuhoutuneet.
  • Raunioita alettiin kaivaa kasvillisuuden alta esiin 1870-luvulla.
  • Lähde: Museovirasto.

Leave a Reply

  Subscribe  
Notify of