Uimahallikimppaan Paraisten kanssa, työntekijät etätöihin ja hankehumppa seis – Kaarina-lehti kysyi ehdokkailta, mistä he säästäisivät

0
Kaikki olivat samaa mieltä siitä, mistä ei ainakaan kannata säästää.

Kouluja rakentavalla Kaarinalla on tulevina vuosina edessään tiukka talouskuri – vai onko? Kaarina-lehti kysyi kymmeneltä kuntavaaliehdokkaalta, mistä he olisivat valmiita säästämään. Ehdokkaat olivat eri mieltä paitsi säästökohteista, myös kunnan taloustilanteesta.

Kaikki olivat samaa mieltä siitä, mistä ei ainakaan kannata säästää. Sosiaali- ja terveyspalveluissa on suurimmat menot, mutta perusterveydenhuollosta ei kukaan ole valmis tinkimään. Ei myöskään varhaiskasvatuksesta tai kouluista. Ehdokkaat olivat melko yksimielisiä siitä, että ennalta ehkäiseviin palveluihin panostaminen tuo säästöjä pitkällä aikavälillä.

Åsa Gustafsson (r.) ja Mirja Airio (kesk.) hakisivat säästöjä toimintoja ulkoistamalla.

– Säästöjä saadaan sosiaali- ja terveyspalvelujen ulkoistamisella. Myös taloushallinnossa löytyy useita tehtäviä, joita voidaan ulkoistaa, Airio uskoo.

SDP:n Pekka Liikanen, Vasemmistoliiton Marika Runsala ja kristillisdemokraattien Jaana Shelby näkivät päinvastoin, että kunta pystyy itse hoitamaan palvelut edullisemmin.

– Kaarinan tulisi panostaa omien palveluiden tuottamiseen ja välttää palveluiden ostamista yksityisiltä toimijoilta. Monilla aloilla yksityiset palveluntarjoajat tulevat helposti kunnallisia palveluita kalliimmiksi, Runsala toteaa.

– Lastensuojelussa suurin osa perheen ulkopuolelle sijoitetuista lapsista asuu yksityisissä lastensuojelulaitoksissa. Lastensuojelun kuntayhtymän palveluita käytetään vähemmän kuin voisi olettaa. Uskon, että kehittämällä omaa palvelutarjontaa päästäisiin samoihin tuloksiin edullisemmin, Shelby antaa esimerkin.

Uimahalli paraislaisten kanssa

Gustafsson ja Shelby etsisivät tuleviin investointeihin kumppaneita. Shelby mainitsee Kaarinan uimahallin laajennuksen, johon hän havittelisi mukaan Paraisten kaupunkia.

– Omalle säästölistalleni tulisi ensimmäisenä ne rakentamiset, jotka eivät kuulu kaupungin ydintoimintaan, kuten Hovirinnan ravintolarakennus. Antaisin yrittäjän hoitaa sen kokonaan ja olisin jättänyt ottamatta lainaa. Tarkat, suunnitelmalliset ja kestävät hankinnat, niillä saa aikaan säästöjä, Gustafsson toteaa.

Yksittäisinä säästökohteina ehdokkaat mainitsivat lautakuntapaikat (Gustafsson), perhepäivähoidon lisäämisen ja kotihoidon kuntalisän käyttöönoton (Shelby), etätyön hyödyntämisen (Aso), tarpeettomista kiinteistöistä luopumisen (Airio), palvelujen digitalisoinnin ja paperilaskujen korvaamisen verkkolaskuilla (Shelby).

Työhyvinvointi mainittiin useissa vastauksissa.

– Henkilökunnan hyvinvointiin tulee panostaa. Se tuo säästöjä vähentämällä sairauspoissaoloja ja sijaisten palkkaamisesta aiheutuvia kuluja, Airio uskoo.

Henkilöstöpäällikkönä työskentelevä Terhi Wallenius (ps.) etsisi säästöjä turhista järjestelmäuudistuksista. Jatkuvat hankkeet ja uudistukset nostettiin esiin myös Kaarina-lehden somedebatissa.

– Kävin Kaarinan talousarviota läpi ja kiinnitin huomiota, että Kaarinassa on tehty viime vuosina aika paljon tietojärjestelmäuudistuksia. Järjestelmiä toki pitää välillä vaihtaa ja päivittää, mutta uudistukset kuormittavat älyttömästi henkilöstä, eikä järjestelmänvaihdoksesta välttämättä seuraa mainittavaa hyötyä siihen käytettyihin resursseihin nähden.

Walleniuksen mielestä kunnan olisi pystyttävä tarvittaessa myös lomauttamaan henkilöstöään ja karsimaan päällekkäisiä tehtäviä, jos niitä on. Esimerkkinä hän mainitsee kuluvan vuoden, jolloin monet kaupungin palvelut ovat olleet suljettuina tai rajoitetusti käytössä.

– Yritysmaailmassa työntekijät olisi lomautettu tällaisessa tilanteessa välittömästi. Mielestäni kunnan taloutta pitäisi hoitaa samalla periaatteella, eli on kyettävä reagoimaan nopeasti, jos ei ole töitä.

Kaavoitus säästökeinona

Osa ehdokkaista pohti säästökysymistä pikemminkin tulojen lisäämisen kautta. Gustafsson mainitsi yrittäjät ja uusien yritysten houkuttelemisen Kaarinaan. Piikkiöläinen Nina Aso (kok.) oli samoilla linjoilla.

– Nyt, kun tuota kantatie 40:ntä nelikaistaistetaan ja Kirismäen liittymää rakennetaan, niin mielestäni Kirismäen liittymän alue pitäisi pikaisesti kaavoittaa yrityksille, hän kommentoi.

Vihreiden Niko Porjo näkee, että järkevä kaavoitus tuo kunnalle säästöä.

– Valtuutettuna pyrkisin edistämään sellaisen yhdyskuntarakenteen luomista, jossa kunnan vastuulla oleva infrastruktuuri on tehokkaassa käytössä. Tiivistetään rakennetta sopivissa paikoissa ja kaavoitetaan uutta nykyisten alueiden yhteyteen. Näin saadaan uusia kaarinalaisia ilman merkittäviä investointeja teihin tai vesi- ja viemäriverkkoihin, Porjo kuvailee.

Veronkorotuksista ehdokkaat olivat eri mieltä. Aso (kok.) ja Gustafsson (r.) pitäisivät verotuksen ennallaan. Marika Runsala (vas.) nostaisi veroja tarvittaessa.

– Vaikka verojen kiristäminen tuntuu aina ahdistavalta ja jopa epäreilulta, on kuntaveron nostaminen silti tasapuolisin ratkaisu tukemaan kunnan taloutta, Runsala arvioi.

Tarvitseeko edes säästää?

Miten pahasti kouluinvestoinnit ovat rapauttaneet Kaarinan taloutta? Vastaus riippuu siitä, keneltä kysytään.

– Ei pidä säikähtää, kun kunta tekee juuri sitä, mitä sen on tarkoituskin tehdä. Investointi kuntalaisten tulevaisuuteen koulutuksen muodossa on kunnan toiminnan ytimessä, eikä sen toteuttaminen onnistu ilman sopivia rakennuksia. Tästä seuraavaa velkaa sulatellaan vuosien saatossa, eikä ole tarvetta hötkyilyyn juustohöylien tai leikkauslistojen muodossa, Porjo (vihr.) rauhoittelee.

Runsala arvelee, että sote-uudistus tuo toteutuessaan merkittävän helpotuksen kuntien talouteen.

– Tästä syystä voidaan tulevan valtuustokauden aikana harkita myös lisälainanottoa, mikäli sen myötä luodaan Kaarinalle lisää tuloja ja työpaikkoja.

Gustafsson on varovaisempi.

– Tuleva kausi tulee olemaan taloudellisesti haastava. Toivottavasti kaikki ehdokaskollegat ovat sen ymmärtäneet, kun näyttävät lupailevan yhtä sun toista.

Kaarina-lehti kysyi kymmeneltä ehdokkaalta, mistä he säästäisivät ja mistä he eivät ole valmiita säästämään. Kyselyyn vastasi kahdeksan ehdokasta. Säästöt olivat aiheena myös Kaarina-lehden somedebatissa.