Vaalipuhei: Soten ostopalvelut, väestönkasvun haasteet ja sujuva joukkoliikenne

0

Vaalipuhei-palstalla julkaistaan lyhennettynä ehdokkaiden omia kirjoituksia sekä toimituksen poimintoja Kaarinan kuntavaaleista.

Lääkinnällisen kuntoutuksen ostopalveluista

Otin lääkinnällisen kuntoutuksen ostopalvelut käsittelyyn vammaisneuvostossa ymmärtäessäni, että asia koski isompaa joukkoa vammaisia, ei vain itseäni. Marraskuussa soitin ylilääkärille, joka kertoi, että Kaarinan terveyskeskuksen lähetteellä saadut lääkinnällisen kuntoutuksen ostopalvelut lopetettaisiin. Tilalle tarjotaan terveyskeskuksen omaa palvelua, poikkeuksena jalkahoito, jollaista Kaarinalla ei ole.

En näe tässä taloussäästöä. Monet ovat vuosia saaneet lääkinnällisen kuntoutuksen heille myönnettynä asiantuntijapäätöksenä. Heille on sairauden perusteella valittu juuri heitä parhaiten auttava kuntoutus ja asiantuntija. Terveyskeskuksen fysioterapeuttia on kokeiltu ja todettu, ettei osaaminen riitä tiettyihin sairauksiin.

Nyt nämä ostopalvelut on lopetettu ja kerrottu, että tullaan palkkaamaan lisää henkilöitä terveyskeskukseen. Tämä ei ole säästöä. Kun henkilö, saa tiedon, että hän voi saada muutaman käynnin vuodessa terveyskeskuksessa, hän pettyy, masentuu ja kunto heikkenee nopeasti tilaan, jossa ei enää pärjää kotona. Pieni vuosittainen kaupungin menoerä muuttuu suuriin kuukausittaisiin menoeriin.

Asiaa käsiteltiin vammaisneuvostossa 21.1. Pyysimme selvitystä uusista linjauksista. Kokoukseen 11.3. vammaisneuvosto sai vastauksen ylilääkäriltä. Vastaukseen ei oltu tyytyväisiä ja neuvoston jäsen vei asian kaupunginvaltuustoon. Asia nostettiin esiin myös kaupunginhallituksessa.

Meillä oli nykyisen vammaisneuvoston viimeinen kokous 3.6. Saimme pitkän selvityksen sosiaali- ja terveyslautakunnalta ja se on kokonaan luettavissa kaupungin päätöksenteon pöytäkirjoissa. Kaarina-lehti käsitteli asiaa 2.6. lehdessä. Vammaisneuvosto ei ollut tyytyväinen selvitykseen ja lähettää oman kantansa asiasta kaupunginhallitukselle. Toivon olevani mukana syksyllä, kun asiaa käsitellään.

Riitta Nissilä (kok)

Vammaisneuvoston pj.

Aatteella vai faktoilla

Tuoreen väestöennusteen (TS 2.6.) mukaan Kaarina on lähivuosikymmeninä Suomen nopeimmin kasvavia kaupunkeja. Väestön ennustetaan kasvavan jopa yli 20% vuoteen 2040 mennessä.

Tämä on hieno osoitus Kaarinan vetovoimasta. Kaarinan maine on hyvä ja monet perheet haluavat kodin Kaarinaan. Tästä voimme olla ylpeitä. Kaarinassa on selvästi tehty hyvää työtä.

Kasvu asettaa myös haasteita. Suuri osa tulijoista on lapsiperheitä. Tämä tarkoittaa uusia kouluja, päiväkoteja, neuvoloita jne. Kaarinassa on jo nyt käynnissä erittäin mittavia investointeja erityisesti koulurakentamisen puolella.

Rehellisyyden nimissä on myönnettävä, että kaupunkien investoinnit eivät aina ole olleet nopeimmasta tai edullisemmastakaan päästä. Onneksi kaikkea ei tarvitse tehdä itse. Kaarinassa on jo nyt esim. hyviä yksityisiä päiväkoteja, joilla on paljon tyytyväisiä asiakkaita. Tilastojen mukaan yksityiset rakennusprojektit ovat merkittävästi nopeampia ja edullisempia kuin kuntien. Myös palvelun tuottaminen voi olla tehokkaampaa, ilman että laatu olisi välttämättä sen heikompaa.

Kaarinalla on kuitenkin palvelustrategia, jonka mukaan yli puolet esim. päivähoitopalveluista on aina tuotettava itse, vaikka yksityinen hoitaisi saman asian tehokkaammin, paremmin tai edullisemmin. Tämä kuulostaa 2020-luvulla aika erikoiselta. Ketterän kunnan tulisi tehdä kaikki asiat niin hyvin kuin mahdollista. Joskus tehdään itse, joskus joku luotettava yritys tekee. Kaikki palvelut tulee tuottaa siellä missä se on järkevintä. Valinnan ei tule perustua ideologiaan vaan faktoihin.

Mikko Aaltonen

kaupunginvaltuutettu

kaupunginhallituksen jäsen

valtuustoryhmän puheenjohtaja (Kok.)

Joukkoliikenteen pitäisi olla henkilöautoliikennettä sujuvampaa

Helsingin Kruununhaassa asuva ystäväni kertoi, kuinka ennen länsimetron avautumista hänellä päivittäisiin työmatkoihin busseilla Espooseen kului noin 40 minuuttia, metron avautumisen jälkeen tunti ja 20 minuuttia. Matka-aika tuplaantui. Tämä siksi, että metron liityntäliikenne on niin heikkoa. Omalla autolla työmatkaan hänellä menee 25 minuuttia.

Tämä esimerkki kertoo siitä, kuinka tärkeää on kaupunkijoukkoliikenteen sujuvuus. Joukkoliikenteen käyttöä ei lisää pelkästään se, kuinka paljon jonkin reitin varrella asuu ihmisiä, ei myöskään liikenneväline.

Joukkoliikenteen päälinjojen tulisi olla henkilöautoliikennettä nopeampaa ja reittien tukea saavutettavuutta. Liityntäpysäkit ja -parkit ovat tärkeitä. Joukkoliikenne ja yksityisautoilu palvelevat parhaimmillaan toisiaan.

Lähijunaliikenne on nopeudessaan ylivoimainen muuhun liikenteeseen nähden. Kaupungin keskusta-alueilla raitiovaunu ei ole henkilöautoa eikä bussia nopeampi. Sujuvaan etenemiseen bussit tarvitsevat kaista- ja liikennevaloetuuksia. Enemmän istumapaikkoja ja vähemmän seisomapaikkoja takaa terveysturvallisuutta mahdollisina epidemia-aikoina.

Sujuva ja toimiva joukkoliikenne tukee kaupunkikehitystä. Ilmasto- ja ympäristöystävällisin, tasapuolisin, energia- ja kustannustehokkain seudullinen joukkoliikenneratkaisu olisi sähkö- ja biokaasukäyttöinen bussiliikenne sekä lähijunat.

On hienoa, että jo tänä kesänä Fölin linjoilla 6 ja 7 ajaa sähköbusseja ja ensi vuonna Fölin sähköbusseja kulkee jo noin 70.

Marko Heimonen (kesk.)

Mistä kunnallisen päätöksentekijän tulisi olla tehty?

Kävin mielenkiintoisen keskustelun ystäväni kanssa päätöksenteosta. Ystäväni ihmetteli, miksi julkisen sektorin ja kunnallinen päätöksenteko on niin hidasta. Hän toimii pienen yrityksen toimitusjohtajana ja päätökset syntyvät ilman turhia viiveitä, kuten hän asian ilmaisi. Toki yrityksessäkin tarvitaan asioiden valmistelua ennen päätöksiä ja se vie joskus aikaa. Mutta kun tarvittavat tiedot päätöksenteon perusteeksi on hankittu, toimitusjohtaja voi yksin tehdä päätöksen. Yrityksessä toimitusjohtaja voi halutessaan toimia diktaattorin tavoin.

Toisin on demokraattisessa kunnallisessa päätöksenteossa. Ei liene vaikea kuvitella päätöksenteon haasteita. Virkamiesten valmistelun jälkeen useita poliittisia puolueita edustavien valtuuston ja lautakuntien jäsenet (tai muiden päättävien elinten jäsenet) tekevät päätöksiä esittelystä. Tässä vaiheessa jokaisen toimielimen jäsenen tulisi olla tarkoin tutustunut esittelyn perusteisiin ja päätettävään asiaan. Mitä monimutkaisempi asia, sitä helpompi on kompastella sekä lillukanvarsiin että linjakysymyksiin. Kunnallisessa demokratiassa kenelläkään ei ole tuota toimitusjohtajan diktaattorin mandaattia. Päätökseen edetään neuvotellen. Ja pahimmillaan ”aikaa ja tupakkia kuluu”, kuten vanha kansa tapasi sanoa. Niinpä asiat eivät aina etene toivotulla aikataululla tai muutoinkaan.

Mistä siis kunnallisten päätöksentekijöiden pitäisi olla tehty? Minun näkemykseni mukaan pitäisi olla ainakin kykyä kuunnella, voimia perehtyä asioihin, yhteistyötahtoa, sinnikkyyttä, epävarmuuden sietoa, neuvottelutaitoja, kykyä ja halua tarkastella asioita eri näkökulmista, luovuutta sekä aitoa tahtoa toimia Kaarinan parhaaksi. Huono käytös, jyrkät mielipiteet ja harkitsematon kielenkäyttö harvoin edistävät ymmärryksen saamista hyvillekään ajatuksille. Ihmisiä kun olemme kaikki!

Marja-Helena Salmio (kok.)

Leave a Reply

  Subscribe  
Notify of