Yhteistyö kannatti – Kuusistolaisperheeseen tuli yhteensä 12 laudaturia

0
Elina ja Maria Sipilä kirjoittivat äidinkielestä, englannista, historiasta, yhteiskuntaopista, ranskasta ja pitkästä ruotsista laudaturin.

Kuusistossa asuvat kaksossiskot Elina ja Maria Similä nappasivat molemmat ylioppilaskokeista kuusi laudaturia. Erona heillä oli ainoastaan pitkän matematiikan arvosana, josta Maria kirjoitti M:än ja Elina C:n.

– Aluksi harmitti, että matikka jäi minulla pisteen päähän M:stä. Olisin saanut sen pisteen, jos olin kirjoittanut kokeeseen yhden lisäyksen. Ajattelin, että ei se liity tähän asiaan ja jätin sen pois, Elina Similä muistelee koetta.

Kaarinan lukiosta valmistuvat Similät harjoittelivat kirjoituksiin yhdessä. Esimerkiksi reaaliaineissa he lukivat kirjaa ääneen vuorotellen ja sen jälkeen kokosivat keskeiset asiat. Heillä on ollut sama menetelmä käytössä yläkoulusta asti.

– Luulen, että yhdessä opiskeleminen on ollut iso syy siihen, miksi olemme pärjänneet niin hyvin. Jos ei ymmärrä jotakin asiaa, voi kysyä aina toiselta, Maria Similä toteaa.

– En koe, että olisimme mitenkään erityisen lahjakkaita. Olemme tehneet vain kovasti töitä, Elina Similä jatkaa.

Lukulomalla he sopivat aina edellisenä iltana, moneltako seuraavana aamuna herätään opiskelemaan. Molemmilla oli kirjoitusten suhteen niin samanlaiset tavoitteet, ettei opiskeluun käytettävästä ajasta tarvinnut tapella.

Tytöt eivät koe kilpailevansa arvosanoista keskenään, mutta muilla ihmisillä on tapana vertailla heitä toisiinsa. Siksi oli iloinen yllätys, että he saivat molemmat kuusi ällää.

Edessä muutto Helsinkiin


Elina ja Maria ovat opiskelleet alakoulusta asti samalla luokalla, ja jos hyvin käy, yhteinen matka jatkuu myös lukion jälkeen. Molemmat ovat hakeneet nimittäin ykkösvaihtoehtona opiskelemaan politiikkaa ja viestintää Helsingin yliopistoon. Toisena vaihtoehtona heillä on historia ja valtio-oppi Turun yliopistossa.

Partiota ja ratsastusta harrastavia nuoria naisia kiinnostaa kansainvälinen ura, mutta mieluisimman opiskelupaikan valitseminen ei ollut helppoa. Maria kertoo, että he empivät muutaman vaihtoehdon välillä vielä sinä päivänä, kun hakemus piti lähettää.

– Mietimme sitäkin, että haluammeko edes samaan paikkaan, kun olemme aina opiskelleet yhdessä, Elina paljastaa.

Jos pisterajat pysyvät ennallaan, Marian pitäisi saada opiskelupaikka Helsingistä ylioppilastodistuksen perusteella. Elina joutuu matematiikan arvosanan takia menemään luultavasti pääsykokeisiin. Pääsykoeuudistusta he eivät halua sen enempää ruotia, koska heillä ei ole kokemusta vanhasta systeemistä.

– Olisihan se pikkuisen outoa, jos toinen pääsisi ja toinen ei. Toisaalta olin alun perin muutenkin ajatellut, että pitäisin lukion jälkeen välivuoden, Kuusiston K-markettiin kesäksi töihin menevä Elina kommentoi.

Uudet ylioppilaat lakitetaan tulevana lauantaina. Kaarinan lukiossa lakitukseen saavat osallistua koronarajoitusten takia ainoastaan ylioppilaat ja koulun henkilökunta.

Similät aikovat juhlia lakin saamista myöhemmin kesällä, jos koronatilanne sen sallii. Kaarinan lukion he jättävät taakseen haikein mielin.

– Täällä on ollut tosi mukavat opettajat ja hyvä ilmapiiri.

Emil Laitinen sai hylätyistä kursseista laudatureja


Kaarinan lukion isoimman käänteen näissä ylioppilaskirjoituksissa teki 19-vuotias Emil Laitinen . Hän sai kirjoituksissa viisi laudaturia ja yksi laudatur jäi vain pisteen päähän – siitä huolimatta, että hän oli saanut lukiovuosien aikana hylättyjä samojen aineiden kursseista.

– Tuli otettua lukion alussa liian rennosti motivaation puutteen vuoksi. Petrasin myöhemmin, kun aloin miettiä todistusvalintaa, Emil selittää.

Piispanlähteen koulusta tullut Emil suoritti lukion normaalissa kolmessa vuodessa ja koki pääsevänsä hyvin kärryille, vaikka alkuaikana töitä ei tullutkaan tehtyä. Rankinta tämä oli pitkässä matematiikassa.

Pitkän matematiikan ylioppilaskokeen Emil myös koki kaikkein vaikeimmaksi mutta onnistui silti: laudatur tuli.

Korkeimmat arvosanat hän sai lisäksi äidinkielestä, englannista, fysiikasta ja kemiasta. Biologiasta tuli eximia.

– Ei tarvitse monta tuntia päivässä opiskella, kunhan opiskelee pitkäjänteisesti. Silloin ei mene hyvin, jos vain vähän ennen kokeita aloittaa lukemisen, Emil vinkkaa.

Esimerkiksi ennen syksyn ylioppilaskirjoituksia hän luki kesällä hiukan joka päivä.

Hän tietää jo, mitä tekee ensi syksynä: hän pääsi hyvällä tuloksellaan suoraan sisään opiskelemaan Turun yliopistoon lääketiedettä, jonne yleensä pyritään useita kertoja.

Emil kokee Kaarinan lukion olleen mukava paikka opiskella. Hän ei ole sukua lukion rehtorille, samasta sukunimestä huolimatta.

Leave a Reply

  Subscribe  
Notify of