Youtuben kommenttikentistä koepapereihin: ”Englannin opetus alkaa muistuttaa äidinkielen opetusta”

0
Netti ja puhelimet tarjoavat monia tapoja oppia.

Ympäristömme digitalisoituu. Kun nuoret käyttävät enemmän aikaa internetin tarjoamaan viihteeseen ja tietoon, he ovat enemmän kosketuksissa englannin kielen kanssa. Myös luokkahuoneen sisällä on huomioitava se, että oppilaat näkevät ja käyttävät aiempaa enemmän englantia. Miten kieltenopettajat ovat huomanneet muutoksen Piikkiön yhtenäiskoulussa ja ovatko heidän opetustapansa muuttuneet?

Haastattelimme opettajia heidän mielipiteistään ja kokemuksistaan.

Englannin ja ruotsin kielten opettaja Teemu Kivi kertoo, että vaikka hänen opettajan uransa onkin ollut niin lyhyt, että hän ei ole nähnyt eroa nykyisessä ja entisessä osaamisessa, hän kyllä pystyy huomaamaan, kun oppilas käyttää paljon aikaa netissä ja sosiaalisessa mediassa.

Toinen kielten opettaja Suvi Kamsula kertoo omista kokemuksistaan: sosiaalisten medioiden käyttö ja pelien pelaaminen on lisännyt englannin osaamista. Etenkin sanavarasto on suurentunut.

Motivaatio englannilla suurempi kuin ruotsilla

Kun lasten kielentaidot kehittyvät koulun ulkopuolella, on myös luokkahuoneen sisällä tapahtuvaa opetusta muutettava. Kivi kertoo, että englannin opetus eroaa esimerkiksi ruotsin kielen opetuksesta niin, että englannin opetus on muuttunut enemmänkin kielenhuollolliseksi, kun perussanasto ja kielioppi on aina vain useammille jo valmiiksi tuttua.

– Ruotsi on periaatteessa ensimmäinen vieras kieli, jota suomenkielinen lapsi alkaa opiskella koulussa, koska niin moni lapsi toimii sosiaalisen median ja netin kautta englanninkielisessä ympäristössä. Siksi englanninopetus koulussa alkaa monen kohdalla muistuttaa äidinkielen opetusta. Kielenhuolto nousee suurempaan tarpeeseen kuin sanaston tai peruskieliopin oppiminen, Kivi miettii.

Kamsula sanoo, että ruotsin ja englannin osaamisessa on valtava ero. Motivaatio opiskella englantia on paljon suurempi kuin ruotsia.

Kamsula on huomannut, että paljon pelaavien on usein vaikea keskittyä koulunkäyntiin, kun taas ääntäminen ja sanavarasto kasvaa pelien kanssa.

Virheellistä kieltä

Englannin oppimisessa internetin kautta on myös ongelmia. Kivi varoittaa esimerkiksi Youtuben kommenttikentän vaaroista. Voit löytää paljon väärin kirjoitettua tekstiä. Tällaiset virheet alkavat heijastua luokkahuoneeseen ja koepapereihin. Kivi myös huomauttaa, että jos oppilaat lukisivat kirjoja, he näkisivät oikeammin kirjoitettua englantia.

Kivi myöntää, että kielten opetussovellukset ovat käteviä mutta eivät yksinään tee ihmeitä. Tärkeintä on, että kieltä puhuu, kuuntelee ja yleisesti käyttää mahdollisimman paljon.

– Sosiaalisen median käytön kautta oppilailla on hämärtynyt ero siinä, että vaikka ymmärtäisit sosiaalisessa mediassa olevan englanninkielisen tekstin, et silti välttämättä osaa vielä kaikkea. Toivoisin, että kaikki lukisivat kirjoja ja sellaisista aiheista, joista ei tiedä etukäteen, koska niin pystyy lisäämään sanastoaan ja kielioppiaan, Kivi kommentoi.

– Jos antaisin oppilailleni vaikka kirjailija Oscar Wilden kirjan ja käskisin lukemaan sitä, he saattaisivat ihmetellä, että onko tämä englantia ollenkaan. Se on juuri sitä hyvää englantia.

Sosiaalisessa mediassa käytetään myös paljon lyhenteitä, joita kokeissa tai virallisissa teksteissä ei saa käyttää.

Elsa Jaakkola, Ida Niskanen, Ronja Alhainen, Kerttu Puustinen, Nani Paananen ja Helmi Talja. Kirjoittajat ovat Piikkiön yhtenäiskoulun 8-luokkalaisia. Tekstin ja kuvat lähetti äidinkielen opettaja Perttu Peltonen. Kuvat otti Nani Paananen.