Ennen vanhaan katsottiin taivaalle, kun haluttiin tietää, millainen sää on tulossa. Nykyihminen voi tarkistaa sääennustuksen netistä, mutta vanhat sääuskomukset elävät yhä.
Kaarina-lehti kysyi Ilmatieteen laitoksen meteorologeilta Eveliina Tuoviselta ja Hannu Vallalta , onko vanhoissa sääuskomuksissa mitään perää.
”Iltarusko hyvä usko, aamurusko päivän pasko”
Sanonta perustuu valon heijastumiseen pienhiukkasista ilmassa. Komeimmat iltaruskot esiintyvät silloin, kun ilmassa on paljon hiukkasia, kuten Saharan pölyä tai muuta epäpuhtautta. Tällainen ilmakehässä oleva pöly ei enteile sateita.
Aamulla taas ruskon saa aikaan itätaivaan kosteus ja muut pienhiukkaset. Nämä voivat enteillä lännestä saapuvia sateita.
”Tyyntä myrskyn edellä”
Tämä pitää osittain paikkansa, sillä monesti matalapaineen etupuolella on korkeapaineen selänne, jossa sää on heikkotuulista.
”Kerma ei vatkaudu ukkosella”
Ukkosella ei ole vaikutusta kerman vaahtoutumiseen, mutta lämpötilalla on. Ukkosella on usein hiostavan lämmintä ja ilman kosteus korkea. Jos kerma ei vaahdotu, se johtunee siitä, että kerma on päässyt lämpenemään. Kerman rasvapisaroiden ydin on nestemäistä öljyä ja pinta kiinteää voirasvaa, joka vahvistaa pisaroita. Lämmetessä pisaroiden rasva sulaa, jolloin ne yhdistyvät rasvakasaumaksi eli voiksi.
”Pilvet kuin reen jalas, ota silloin purjeet alas”
Cirrus uncinus eli reenjalaspilvi povaa nousevia ilmavirtauksia, jotka voivat enteillä myöhemmin päivällä syntyviä ukkoskuuroja. Tämä on ollut entisaikaan merkki, että ei kannata lähteä sinä päivänä vesille.
”Jaakko heittää kylmän kiven (25.7.)”
Monina kesinä on pikemminkin tuntunut, että vedet muuttuvat uimalämpöisiksi vasta elokuussa. Pitkän ajan tilastot kuitenkin osoittavat vanhan kansan olleen oikeassa. Tilastojen mukaan ilmanlämpötilat nousevat yleensä heinäkuun kolmannelle viikolle asti, minkä jälkeen ilmat alkavat vähitellen viiletä kohti syksyä. Vesien lämpötilat nousevat niin kauan, kun ilma sitä lämmittää. Kun Jaakon päivän tienoilla ilman lämpötilat alkavat vähitellen laskea, sama tapahtuu vesien lämpötiloille.
”Idän ilmat ilkehimmät”
Maamme itäpuolella sijaitsee Venäjän suuri manneralue. Talvella itätuuli tietää hyvin kylmää ilmaa, kesällä taas kuumaa ja kosteaa.
”Luoteistuuli, taivaan luuta”
Luoteistuuli luutii pilvet pois, sillä se puhaltaa useimmiten matalapaineen jälkipuolella kylmän rintaman takana. Tällöin luoteesta virtaa kuivempaa ilmaa, mikä kuivattaa pilvet.
Suomessa tähän liittyy usein myös se, että luoteistuulessa ilmavirtaukset käyvät Kölivuoriston yli. Ilma kuivuu noustessaan vuoren yli. Tällöin vuoriston suojan puolella ilma on kuivempaa ja sen myötä myös vähäpilvisempää. Tämä niin kutsuttu Föhn-ilmiö kuivattaa entisestään luoteisvirtauksia Suomessa.
