Uusitalo on itse skeitannut parikymmentä vuotta ja työskentelee piikkiöläisessä lastenkodissa. Lasten parissa työskennellessään hän on nähnyt, että harrastajia kyllä olisi, jos vain kaupunki mahdollistaisi siihen kunnolliset puitteet.
Erityisesti scoottaus on lasten ja nuorten parissa nykyisin suosittua.
– Lähes kaikki lapset ja nuoret, jotka tiedän, omistavat joko skeittilaudan, scootin tai bmx-pyörän. Tämä asia koskettaa siis lähes jokaista paikallista perhettä, Uusitalo uskoo.
Hän toivoisi, että Kaarinaan rakennettaisiin kunnollinen skeittipuisto joko omaan erilliseen kohteeseensa tai esimerkiksi jonkun koulun pihalle.
– Tällä hetkellä, kun koulujen pihoja rakennetaan, johonkin voisi tehdä integroidun skeittipuiston.
Uusitalo arvioi, että Kaarinan alueella on satoja harrastajia, joten skeittipuistolle tulisi varmasti käyttöä.
– Skeittipuistoa voisi käyttää myös nuorisotyön alustana. Samassa paikassa voisi olla skeittikoulu ja vaikka kesäkahvila, jotka samalla toimisivat etsivän nuorisotyön toimipisteenä. Helsingistä ja Tampereelta tästä on jo toimivia esimerkkejä, Uusitalo visioi.
Hän arvelee, että puiston rakentaminen toisi Kaarinalle positiivista julkisuutta ja imagon kaupunkina, joka ajattelee lapsia ja nuoria.
Lapset ja nuoret liikkeelle
Skeittipuiston rakentaminen olisi Uusitalon mukaan yksi tapa kannustaa nuoria liikunnan pariin.
– Kaikki eivät harrasta esimerkiksi jalkapalloa tai muuta joukkueurheilua. Skeittaus on matalan kynnyksen harrastamista, koska sen aloittamiseen ei tarvita kuin lauta, kengät ja kypärä, Uusitalo sanoo.
Hänen mukaansa skeittaus kannustaa nuoria liikkuvaan elämäntapaan, joka voi jatkua aikuisuuteen saakka.
– Helsingissä skeittikouluissa opetetaan myös esimerkiksi lihaskuntoa ja lihashuoltoa. Skeittaus ei myöskään ole pelkästään nuorten juttu, vaan harrastus voi kestää läpi elämän. Itse tiedän lajin harrastajia, jotka ovat skeitanneet 1980-luvulta saakka.
Tutkimusten mukaan skeittaus voi myös vähentää syrjäytymistä. Uusitalo viittaa Etelä-Kalifornian yliopistossa tehtyyn tutkimukseen (2020) skeittaamisen positiivisista vaikutuksista.
Paitsi ettei skeittiharrastus maksa harrastajalle juurikaan, sen kustannukset kaupungille olisivat Uusitalon mukaan myös pienemmät kuin monessa muussa harrastuksessa.
– Kaarinassa on vaikka kuinka monta tekonurmikenttää, joita ylläpidetään. Kokobetoninen skeittipuisto olisi huoltovapaa ainakin kymmenen vuoden ajan, hän vertaa.
Rakennuskustannuksia hän vertaa sipoolaiseen koulun pihan rakennettuun betonirakenteiseen skeittipuistoon, joka tuli maksamaan 60 000 euroa.
Lähikunnissa herätty
Skeittipuistoja on viime vuosina rakennettu lähikuntiin.
– Naantalissa on skeittipuisto ja Liedossa on pieni. Nousiaisissa on omansa, ja nämä kaikki ovat Kaarinaa pienempiä kuntia. Paimioon on tulossa skeittipuisto ja Salossa on todella hieno ja suosittu puisto, josta on tullut tykätty harrastajien keskuudessa, Uusitalo luettelee.
Siihen, miksi Kaarinassa ei ole kunnollista skeittipuistoa, on Uusitalon mielestä syynä vain asenne. Päättäjät eivät ymmärrä lasten ja nuorten tarvetta harrastuspaikalle.
– Eikä 10–12-vuotiaat scoottajat osaa sellaista aktiivisesti olla ajamassa eikä tarvitsekaan. Se on aikuisten tehtävä, hän toteaa.
Skeittaus ei nykypäivänä ole ainoastaan marginaalinuorten harrastus, vaan kasvava harrastusmuoto, josta tuli myös olympialaji viime vuonna.
– Olen kuullut skeittipaikan puutetta perusteltavan sillä, ettei olemassa olevissa paikoissa käy ihmisiä, mutta se johtuu siitä, että ne ovat niin huonossa kunnossa. Jos täällä olisi kunnollinen skeittipuisto, niin varmasti se olisi täynnä ihmisiä, Uusitalo uskoo.
Piispanlähteen skeittipaikka
vaarallinenKaarinassa on ja on ollut eritasoisia skeittipaikkoja, joista osa on purettu.
Tällä hetkellä yksi skeittipaikka löytyy Piispanlähteen yläkoulun pihasta. Uusitalo sanoo, että paikka on kuitenkin erittäin huonokuntoinen, se ei täytä EU:n kriteerejä ja on hänen mielestään jopa hengenvaarallinen.
– Suunnittelijana on ollut joku, joka ei itse skeittaa, minkä huomaa elementtien sijoittelussa. Ongelmana ovat myös urat, joihin lauta tyssää, huonokuntoinen asfaltti, sekä hiekka, jota kentälle kantautuu, Uusitalo luettelee.
Myös Empon skeittipaikka on hänen mukaansa yhtä huonosti suunniteltu.
Hänen mukaansa skeittiparkit tulisikin suunnitella ja rakentaa harrastajien ja lajiyhdistysten, kuten Turun Rullalautailijat -yhdistyksen tai Suomen rullalautaliiton kanssa yhteistyössä.
Yksi kaarinalainen skeittipaikka löytyy Piikkiön Kirismäestä. Uusitalon mukaan se on ihan hyvä paikka, joskin pieni. Skeittiharrastajat olisivat halunneet tehdä paikalle vanerista kaaret.
– Se ei kuitenkaan käynyt Kaarinan kaupungille. Perusteena oli, että paikka on laitevalmistajan vastuulla. Ihmettelen kuitenkin, että Piispanlähteen koululla saa olla samaan aikaan vaarallinen skeittipaikka, Uusitalo toteaa.
– Kaikista paras olisi, että Kaarinan kaupunki lähtisi tekemään skeittipaikkoja. Myös yhdistykset tai yritykset voisivat hyvin lähteä sponsoroimaan nuorten harrastamista, hän jatkaa.
Uusitalo kertoo olevansa mielellään mukana auttamassa ja yhdyshenkilönä, jos Kaarinaan halutaan rakentaa uusia skeittipuistoja tai kunnostaa nykyisiä.
Skeittaajien suunnittelema puisto ei mahtunut kaupungin budjettiin
Kaarinan liikuntapäällikkö Tapio Svärd myöntää, että Kaarinassa on huonot skeittausolosuhteet.
– Skeittauksen ja scoottauksen osalta Kaarinassa on aika huonot olosuhteet, koska paikkoja on ainoastaan Piispanlähteen yläkoulun pihalla, Empossa ja Kirismäessä sekä muutamia laitteita koulujen pihoilla. Piispanlähteen yläkoulun laajennuksen takia alueen piha-alueetkin pitää suunnitella uudelleen ja tässä yhteydessä huomioida myös huonokuntoinen skeittialue ja jopa sen poisto, hän sanoo.
Svärd kertoo, että vajaat kymmenen vuotta sitten Kaarinan kaupunki suunnitteli suurta skeittiparkkia Keskusliikuntapuiston alueelle.
– Puisto olisi maksanut yli 300 000 euroa, mutta olisi ollut kyllä hieno. Sitä olivat suunnittelemassa alan ammattilaiset eli Aleksi Fräki ja Minna Toivanen . Toteutusta esitettiin lautakunnasta eteenpäin, mutta lopulliseen budjettiin se ei päässyt. Tällä hetkellä Keskusliikuntapuiston kaavaa valmistellaan ja sen työn yhteydessä on paljastunut, että suunnitellulle paikalle skeittipuistoa ei voi edes toteuttaa, koska alue sijaitsee liito-oravan reviirialueella, Svärd kertoo.
Myöhemmin Kaarinassa selviteltiin myös sisäskeittauspaikan toteuttamista ja sille etsittiin tilaa.
Svärd kertoo, että Kuusiston Empon bmx-rataa on kuitenkin kehuttu, ja tänä keväänä rataa vielä parannettiin harrastajien toiveesta siten, että radan kaarteet asfaltoitiin.
Sen sijaan Piikkiön Kirismäen skeittipuistoa ei voida Svärdin mukaan talkootyöllä kunnostaa. Kaarinan kaupunki vastaa tuotevastuulain mukaan kaikista leikkivälineistä, jalkapallomaaleista, ulkokoripallotelineistä, skeittivälineistä ynnä muista laitteista.
– TUKES toimii näiden tuotteiden valvojana, joten kaikkien kaupungin alueelle sijoitettujen laitteiden tulee olla EU-standardien mukaisia. Itse rakenneltuja laitteita ei kaupunki voi sijoittaa alueilleen. Kaupunki voi toki olla mukana parantamassa ja hankkimassa lisää välineistöä nykyisillä alueilla. Tässä varmasti lajien harrastajilta saadaan parasta palautetta ja neuvoja, Svärd sanoo.
– Tulevaisuus varmaankin näyttää millaiset paineet heinäkuun olympialaisten skeittaus uutena lajina tuo tullessaan meille virkamiehille ja tuleville uusille päättäjille, hän lisää.
