Käytöstavat hukassa: Linnanraunioilla telttaillaan ja kaivetaan onkimatoja

0
Tänä kesänä Kuusiston linnanraunioilla on uutta nähtävää, sillä sillä M-huoneeksi kutsutun tilan muurin kunnostus on valmistunut.

Kaarinassa on herättänyt hämmennystä Kuusiston linnanraunioille juhannuksena leiriytyneet telttailijat. Facebookin Kaarinalaiset-ryhmässä useat ihmiset kertovat panneensa merkille päihtyneet ja metelöivät telttailijat.

Kulttuuriperinnön hankinta-asiantuntija Hilja Palviainen mukaan telttailu linnanraunioilla ei ole sallittua.

– Kuusiston linna on muinaismuistolain tarkoittama kiinteä muinaisjäännös ja linnaa ympäröivä alue on muinaisjäännösaluetta. Muinaismuistolain nojalla maan pinnan lävistäminen on kielletty, minkä lisäksi Metsähallitus katsoo, ettei leiriytyminen sovi suojeluarvoiltaan poikkeuksellisen arvokkaan alueen luonteeseen, hän perustelee.

Kuusiston linnanrauniot ovat viime vuosina joutuneet useasti ilkivallan kohteeksi. Metsähallitus tiedotti viime viikolla, että linnalla on havaittu täysin uusi ilkivallan muoto – onkimatojen kaivaminen.

Metsähallitus muistuttaa, että maan kaivaminen vahingoittaa historiallisia kerroksia, joissa voi olla esimerkiksi muinaisia esineitä, linnan rakenteita tai siemenpankki.

– Linnanraunioiden suojeluarvo on suuri, sillä ne kätkevät sisäänsä korvaamatonta tietoa linnan ja aikalaisten vaiheista. Siksi linnanraunioilla vierailevien on syytä käyttää erityistä varovaisuutta. Linnan muurit eivät kestä kiipeilyä, joten muurin päälle kapuaminen on kiellettyä sekä oman turvallisuuden että linnan suojelun vuoksi, tiedotteessa kerrotaan.

M-huoneessa leivottiin leivät


Kuusiston keskiaikainen piispanlinna rakennettiin Suomen katolisen kirkon piispojen turvapaikaksi ja valtakunnan puolustuslinnoitukseksi Piikkiönlahdelle 1300-luvun alussa. Linna oli 1500-luvun alussa yksi Ruotsin valtakunnan isommista piispanlinnoista. Kuusiston linna oli täynnä aikansa arjen ylellisyyttä ja uudenaikaisia ratkaisuja maailmalta – sieltä on löydetty jopa Suomen ensimmäisenä pidetty sisävessa ja kaakeliuuni.

Linna hajotettiin kuningas Kustaa Vaasan käskystä vuonna 1528. Raunioita alettiin kaivaa esiin 1870–luvulla, ja sen jälkeen raunioita on tutkittu, korjattu ja tuettu.

Tänä kesänä Kuusiston kävijät pääsevät vierailemaan entistä ehommilla piispanlinnan raunioilla, sillä M-huoneeksi kutsutun tilan muurin kunnostus on valmistunut. M-huone on yksi niistä harvoista huoneista, joiden käyttötarkoitus tiedetään rakenteiden ja kaivauslöytöjen perusteella: huoneessa on leivottu piispanlinnan tarvitsemat leivät, ja se on toiminut aikalaisten keittiönä.