Merirosvoluolia, plokeja ja huimia näköaloja: Tuomo Kesäläisen opaskirjassa kerrotaan myös paikoista, jonne ei ole opasteita

0
Pirunkallion luolastossa liikkuminen vaatii kuntoa ja ketteryyttä. Taskulamppu tai muu valaisin kannattaa ottaa mukaan, vinkkaa Tuomo Kesäläinen.

Uusi Saariston rengastien opas houkuttelee luontoon näköalojen ääreen ja luolaseikkailuille

Saariston rengastie täytti 25 vuotta. Uuden oppaan reitille on kirjoittanut naantalilainen tietokirjailija Tuomo Kesäläinen , joka haluaa tarjota matkailijalle modernimpaa otetta, tuntemattomia paikkoja ja uusia luontokohteita.

– Vaikka ottaisi avuksi edelliset oppaat ja netin, niin näin kattavaa tietopakkausta ei tietääkseni reitistä ole olemassa.

Perinteisten museoiden, majapaikkojen ja uimarantojen lisäksi mukana on myös harvinaisempia luontokohteita. Vinkkejä on myös epävirallisempiin kohteisiin, joihin osaan on haastavampi mennä. Paljon löytyy paikkoja, joihin ei vie polkuja eikä opasteita ole.

Korkealta näkee kauas Saaristomerelle



Kesäläisen omat suosikit ovat luontokohteita, joissa saaristomeri on parhaimmillaan: merestä nousevat korkeat kalliot, Kasberget Iniössä ja puhdas kallioranta sen alapuolella, Kalvin kallio Nauvossa lauttasataman kupeessa ja tietysti Kuparivuoren korkeat ja jyrkät rantakalliot Naantalissa.

Luontokohteisiin mieltynyt Kesäläinen nostaa silti vinkkeinä esille myös Naantalin vanhan kaupungin, Paraisten kanaalikävelyn ja Iniön ploki- ja merenkulkumuseon.

– Aikaa kannata rengastielle varata, että ehtii nähdä hienot paikat. Jos sen päivässä ajaa läpi, niin kokemus jää aika kolkoksi ja ainoaksi elämykseksi helposti lauttamatkat. Ja jos on kartanluku- ja suunnistustaitoa ja valmiutta nähdä vähän vaivaa, silloin elämyksestä saa saaristoluonnossa selkeästi enemmän irti. Maisemien tasaisuus reitin varrella tekee sen, ettei merta aina näe, joten kannattaa kiivetä korkeammalle, Kesäläinen opastaa.

Luolat sopivat myös perhekohteiksi



Reitin varrella Paraisilla, Iltatuulen ja Vuoritien risteyksessä, on Pirunkallio, jonka luolissa pirun väitetään asuneen. Luola on Suomelle tyypillinen lohkareluola. Suuren maailman kalkkikiviluolia ei kovan kallioperän Suomessa ole, vaan luolat ovat kallioiden ja siirtolohkareiden lohkeillessa syntyneitä muodostelmia, joissa luolan määritelmän mukaan on silti katto ja seinät. Tunnettuja luolia Suomessa on 1 100 kappaletta.

Satoja luolia tutkineen ja Luolamies-blogia ylläpitävän Tuomo Kesäläisen oma suosikki alueella on silti Kaarinan Kuusistossa oleva Ryöväriholman luola.

– Ryöväriholman luolassa on hieno tunnelma ja seikkailun makua! Siinä on sata metriä pitkä rotko ja korkeuseroja. Tarinoiden mukaan luolassa asustaneet pelätyt merirosvot tekivät luolastaan ryöstöretkiä Turun edustalle ankkuroituihin laivoihin.

Ryöväriholman luolan korkeuserot vaativat kiipeilyä, joten hyvästä kunnosta on hyötyä, sillä polvet ja nilkat voivat joutua koville. Moneen luolan pääsee onneksi lastenkin kanssa, esimerkiksi Nauvon Klockarbergetin luola on tällainen. Yleissääntönä varustuksesta on ulkoiluvaatteet ja -jalkineet sekä taskulamppu.

Ehkäpä tarina Pirunkallion asukista ei ole tosi, mutta Ryövärinluolan historiaa on historioitsijoiden mukaan uskominen. Luoliin liittyvät tarinat pohjautuvat usein, mutta ei aina, todellisuuteen.