Piikkiön jätevesipumppaamosta mereen vuotaneiden jätevesien määrä saattaakin olla aiempaa luultua pienempi ja mahdollisesti vain puolet ensin arvioidusta. Elyn ympäristönsuojeluyksikön erikoisasiantuntija Harri Helminen sanoi maanantaina, että ensimmäisten tutkimusten mukaan jätevesivuoto ei laajahkolla vesialueella ole nostattanut kolibakteeriarvoja yli sallittujen rajojen. Laajempien vesistövaikutusten selvittely, kuten esimerkiksi ravinnetietojen tutkiminen jatkuu tällä viikolla.
Kaarinan kaupunki antaa aikanaan selvityksen Elylle jätevesivuodosta, mutta perjantain tietojen valossa näyttää jo siltä, että vuoto on todennäköisesti ollutkin luultua pienempi, ja jatkunut mahdollisesti vain viikon ajan. Näin ollen alun 12 miljoonasta jätevesilitran kuormitus puolittuu 6 000 miljoonaan. Toki edelleen tilanne on sikäli avoinna, että ajankohta on levien runsastumisen ja sääolojen vuoksi huono ja ravinneryöppy saattaa vaikuttaa levien kasvuun ja kukintaan sitä lisäävästi. Vaikutuksia lähivesistöön tutkitaan laajoin näyttein, jotka ulottuvat Lemun aukkoon ja Kuusiston saaren eteläpuolelle.
Terveysviranomaiset tutkivat veden laatua torstaina ja perjantaina. Terveydensuojeluviranomainen ei antanut perjantaina käyttöä eli käytännössä uintia rajoittavaa suositusta tai kieltoa Kuusiston linnanraunioiden, Paatkankareentie 63 tai Krapilantie 31:n uimarannoille.
Kuormitusta kasvatti pistemäisyys
Jätevesivuodon mittaluokaksi arvioitiin ensin 12 miljoonaa litraa ja Harri Helmisen mukaan tällaisessa jätevesimäärässä on arviolta sata kiloa fosforia ja 800 kiloa typpeä. Sen voi karkeasti suhteuttaa siten, että se vastaa noin sadan hehtaarin peltoalalta tulevaa vuosittaista kuormitusta. Nyt tämän kuormituksen arvioitiin valuneen Piikkiönlahdelle kahdessa viikossa.
Mikäli selvityksissä käy ilmi, että määrä on alkuperäistä pienempi, se toki on hyvä uutinen. Ratkaisevaa ja selvityksen alla Piikkiönlahden vesistön kannalta onkin se, miten jätevesi on alueella kulkeutunut ja ovatko virrat pyyhkäisseet jätevedet heti kauemmaksi ulkomerelle.
Laiterikko, anturivika, inhimillinen tekijä
Kaarinan kaupunki tiedotti torstaina, että jätevesivuoto on monen sattuman summa. Kaarinan tekninen johtaja Jyrki Haapasaari selventää, että valvonta-automatiikka petti parissakin kohdassa, ja hätämittausanturiin reagoiva pakkokatkaisukytkin oli kytketty pois päältä, mikä käytännössä on inhimillinen virhe. Tämän lisäksi tiedonsiirrossa pumppaamojen keskusvalvomoon oli ongelmia, joiden taustalla saattaa olla ihan vain ukkosen aiheuttama yhteysvika. Valvonnan pettämiseen johti siis moni yksittäinen seikka, kuten onnettomissa tilanteissa valitettavan usein käy.
Kaupunki on vastuussa pumppaamon toiminnasta ja Haapasaari sanookin, että selvitykset tehdään Elyn kanssa yhteistyössä. Pumppaamon ylivuodon selvittelyssä esille on jo noussut myös mahdollisuus tiedonsiirron varajärjestelmien lisäämiseen.
Ylitarkastaja Timo Stranius Elystä sanoo, että lähtökohtaisesti ohitukset ja ylivuodot eivät ole sallittuja.
– Asia selvitetään huolella, eli Kaarinan kaupungin vesihuoltolaitoksen tulee selvittää nämä riittävällä tavalla ja varmistaa, että vastaava estetään jatkossa. Vastuu tapahtuneesta on viemäriverkoston omistajalla eli jätevesipäästön päästäjällä.
Ely-keskus valvoo Turun Seudun Puhdistamon Kakolanmäen jätevedenpuhdistamon ympäristölupia. Niissä on määräyksiä koskien muun muassa ylivuotojen rekisteröintejä ja ilmoittamista. Nämä myös lasketaan mukaan puhdistamon kuormitukseen.
